Astu puutarhaan!
Göran Augustsonin Mehiläistanssi esillä Kuntsin taidemuseossa Vaasassa.
Aloitamme Halosenniemen Puutarhajuhlia -kesänäyttelystä Tuusulanjärven rannalta. Taiteilijakodin hirsiseinillä hehkuu Pekka Halosen punaisten tomaattien seurassa mm. Helene Schjerfbeckin, Elin Danielsson-Gambogin, Ellen Thesleffin, Albert Edelfeltin ja Magnus Enckellin hienostuneita, reheviä ja värikkäitä maalauksia kukista, vihanneksista ja puutarhassa ahkeroivista ihmisistä.
Yksityiskohta Pekka Halosen teoksesta Tomaatteja.
Ulkona Maija Halosen entistetyssä puutarhassa valloittavat oikeat keittiöpuutarhan antimet ja vanhat perennat. Tutkija Julia Donnerin mukaan Tuusulan taiteilijakotien naiset, Maija Halonen, Aino Sibelius ja Saimi Järnefelt olivat hyvin perillä puutarhakulttuurin kansainvälisistä virtauksista. Esteettisyyteen ja omavaraisuuteen pyrkiminen edellyttikin tietoa ja taitoa. Kasvilajikkeiden saatavuus ei ollut ongelma, tutkijan mukaan 1900-luvun alun kauppojen siemenluettelot ovat lajikerunsaudessaan varsin vaikuttavia.
Puutarhatöissä on usein tarvittu myös lasten apua. Halosenniemessä lapset komennettiin nyppimään kaalimatoja.
Ruukkukurkkuja
Haastattelemani Ulla-mummo kertoo lapsuusmuiston: ”Porkkanapenkkirivit, joita piti harventaa, olivat erityisen pitkiä. Jo kylväminen oli ikävää puuhaa, koska siemenet oli liotettu itämisen vauhdittamiseksi. Ne takertuivat toisiinsa ja kylväjän pieniin sormiin. Ja olisi pitänyt päästä jo leikkimään Pirkon ja muiden kanssa. Isän kanssa istutimme perunoita ja hän muisteli entisiä aikoja lapsuutensa perunamailta. Se oli mukavaa.”
Ulla-mummo muistaa myös Selma-tädin omenapuut, kirsikkapuun ja vihannespenkit liiterin takana etelänpuoleisella seinustalla: ”Penkeissä oli aluksi suojana vanhat ikkunalasit, kunnes taimet pääsivät vauhtiin”.
Maija Halonen viljeli puutarhalavoissa mm. kurkkuja. Ystävänsä Aino Sibeliuksen kurkkusäilöntäresepti oli peräisin Ainon venäläiseltä äidiltä Elisabethilta, jolle se oli kulkeutunut Pietarin hovista. ”Kurkut kääritään mustaviinimarjan lehtiin ja ladotaan ruukkuun kerroksittain siten, että ne eivät kosketa toisiaan. Väliin aina dillin varsia ja kukkanykeröitä kerroksittain. Näiden joukkoon sinne tänne piparjuuren palasia. Tällä tavalla ruukku ladotaan täyteen ja suolavettä kaadetaan, kunnes astia täyttyy – ei liian laimea eikä liian vahva.” Maija lisäsi joskus kurkkuihinsa sinapinsiemeniä.
Raparperiviiniä
Göran Augustsonin Mehiläistanssi esillä Kuntsin taidemuseossa Vaasassa.
Raparpereista ja viinimarjoista tehtiin Halosenniemessä viiniä. Maijan puutarhan omenalajikkeita ovat esim. Sokeri-Miron ja Valkeakuulas. Kiiltäväkuoriset Wealthy-omenat päätyivät joulukuuseen. Monitoiminen Maija kasvatti myös mehiläisiä.’
Maatiaiset kaupungissa
Maijan puutarhassa rönsyilevät ruusut ja lupiinit, varjoliljat ja akileijat. Helsingin työväenasuntomuseon aidanvierustalla Linnanmäen naapurissa Kirstinkadulla kukkii jämpti rivistö puutalopihojen perinteisiä koristekasveja.
Kestäviä maatiaislajeja on yli kolmekymmentä ja ne on esitelty museon verkkosivuilla. Ne tuovat mieleen Lempi-mummoni pihamaan, sen lemmikit, harjaneilikat, ruskoliljat ja kultapallot. Värikkäät syysleimut tekivät lapsena mielen haikeaksi. Kesä loppuu, koulu alkaa!
Kirstinkadun työväenasuntojen asukkaat kuivattivat pyykkiä ja viljelivät perunaa ja lapsille riitti jännittäviä leikkipaikkoja.
Kasvit ovat liikkuvaisia. Ne leviävät villisti itsekseen tai muuttavat ihmisten mukana paikkakunnalta toiselle, eivätkä tunnusta mitään tiettyä kansallisuutta. Perinteisetkin puutarhojen koristajat ovat usein tulleet Suomeen muualta. Ruotsalaiset upseerit toivat pihasyreenin mukanaan Suomenlinnaan. Suosittu särkynyt sydän löydettiin Kiinasta 1842 ja levisi sieltä nopeasti länteen.
Paperittomien puutarha
Kasvienkin liikkuvuutta ohjaillaan. Villa Artun pihassa Hyvinkäällä viheriöi ympäristötaideteos: 14 laitonta maahanmuuttajaa tiiviisti ripi rinnan mustassa laatikossa. Kasvien ja ihmisten globaaleja liikkeitä ja kulttuurien kohtaamista tutkineet taiteilijat Kalle Hamm ja iranilainen Dzamil Kamanger ovat matkalaukussaan tuoneet EU-alueen ulkopuolelta kasveja, joilla ei ole vaadittavia kasvinterveyspapereita.
Artun käytävägalleriassa on niitä kuvaavia akvarellimaalauksia. Täysin outoja lajikkeet eivät ole, mutta niiden esittelyt kuulostavat dramaattisilta. Esim. tuoksupelargonia pitää paitsi kärpäset myös pahat henget loitolla. Enkelinpasuuna saa esi-isät ilmestymään uniin. Nämä hurjat kasvit tuovat mieleen isoäidin ukonhatut. Lapsena keinuin pihassa niiden vierellä ollenkaan tietämättä, että ukonhatusta uutetulla myrkyllä on ammoisina aikoina saatettu pois päiviltä niin villipetoja kuin vihamiehiä.
Lummelammikosta viljapellolle
Google Art -projekti on tuonut maailman taidemuseoiden aarteet vain klikkauksen päähän. Tutustu vaikkapa Claude Monet´n puutarhan lumpeisiin. Sadonkorjuun teemaan sopivat myös Vincent van Goghin hehkuvat viljapellot. Kuvia klikkaamalla pääsee zoomaamaan yksityiskohtiin!
Ateneum liittyi verkkogalleriaan keväällä ja sen kokoelmista on mukana 55 teosta, mm. Amélie Lundahlin Puutarhatyttö ja Fanny Churbergin vihannesasetelma, Alfred William Finchin Hedelmätarha La Louvieresta ja Hugo Simbergin Kuoleman puutarha, jonka freskoversio löytyy helteilläkin viileästä Tampereen tuomiokirkosta.
Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Villa Arttu
