Siirry sisältöön
Teemat

Kiira Korpi jakaisi rahaa lapsille, ei huippu-urheiluun

07.01.2020 Anu Vallinkoski Kiira Korven albumi

Kiira on viisinkertainen taitoluistelun SM-voittaja, EM-hopeamitalisti (2012) ja EM-pronssimitalisti (2011) sekä GP-kisojen ykkönen (2010 ja 2012).

Kiira Korpi-Borges rukkaisi urheiluvalmennusta uusiksi. Etenkin lasten ja nuorten valmennus kaipaisi inhimillisempää otetta.

Kahdeksanvuotias Kiira suuntasi taitoluisteluharjoituksiin Tampereen Hakametsän jäähallille viidesti viikossa. 13-vuotiaana harjoituksia oli viikon aikana 11. Seuraavana vuonna määrä kasvoi vielä kolmella aamutreenillä. Yläasteikäisen urheilulupauksen elämään ei luistelun ja koulun lisäksi enää juuri muuta mahtunutkaan.

Nyt 31-vuotiaana Kiira Korpi-Borges myöntää, että harjoitusmäärät tuntuvat nuorelle tytölle aika suurilta.

Toisaalta nykyisin nuoret suomalaiset taitoluistelijat treenaavat vielä enemmän. Venäläiset aloittavat täysipainoisen harjoittelun jo kolmevuotiaina. Maailmalla lajin huipulle aikovat siirtyvät kotikouluun, jotta treenaamiseen jäisi enemmän aikaa. Urheilu vakavoituu nyt paljon aiemmin kuin minun nuoruudessani.

Näin sen ei entisen huippuluistelijan mukaan kuitenkaan pitäisi olla. Ei vaikka nuori haaveilisi arvokisoista ja mitaleista.

Kiira säilyttäisi harjoituksissa leikin ja ilon mahdollisimman pitkään. Kun treenaaminen on hauskaa, urheilu säilyy elämässä todennäköisemmin aikuisiälle asti.

Jos lapsi tai nuori menee harjoituksiin innoissaan ja palaa kotiin iloisena, on onnistuttu.

Miksi lapsi ei kestä?

Kiira Korpi-Borges asuu New Yorkissa puolisonsa Arthur Borgesin kanssa ja opiskelee psykologiaa The New School -yliopistossa.

Toissa vuonna ilmestynyt suorapuheinen elämäkerta Kiira Ehjäksi särkynyt (Otava, 2018) on pitänyt entisen taitoluistelijan otsikoissa. Kirjassa Kiira kertoo huippu-urheilun raadollisestakin maailmasta.

Vallalla on yhä myytti, että huipulle ei pääse, ellei harjoittelu ole jollain tapaa epätervettä, raakaa ja rajua.

Julkisuudessa hän on kritisoinut suomalaisen taitoluistelun valmennuskulttuuria. Huutaminen, kiusaaminen, vähättely sekä fyysinen ja henkinen hyväksikäyttö on hänen mukaansa valitettavan yleistä.

Nuortenkin valmennus on usein hyvin kontrolloivaa. Vallalla on yhä myytti, että huipulle ei pääse, ellei harjoittelu ole jollain tapaa epätervettä, raakaa ja rajua.

Kiiran mukaan suurten tunteiden urheilussa usein hämärtyy, mikä on asiallista ja mikä ei. Jossain muussa yhteydessä lapselle räyhäävä aikuinen saisi hälytyskellot soimaan.

Aina valmentaja ei ymmärrä nuoren urheilijan rajoja, vaan saattaa voivotella, ettei lapsen kroppa tai pää kestä treenaamista. Harva kuitenkaan kysyy, miksi lapsi ei kestä.

Onnen avainten haltija

Huipulle kurkottaville nuorille valmentajasta saattaa tulla suurempi auktoriteetti kuin omista vanhemmista. Valmentajalla on tietotaito, jolla toteuttaa nuoren unelma.

Tällainen asetelma luo otolliset olosuhteet kaikenlaiselle hyväksikäytölle, Kiira sanoo.

Viime vuosina on noussut esille ikäviä tapauksia esimerkiksi ratsastuksessa ja palloilussa.

Fyysinen ja seksuaalinen väkivalta on tietenkin järkyttävää, mutta vielä järkyttävämpää on, että aina tapauksiin ei ole puututtu niin kuin pitäisi.

Kiirasta seurojen ja lajiliittojen pitäisi luoda selvät mekanismit, miten puuttua kaikenlaiseen epäasialliseen kohteluun.

Seksuaaliseen häirintään pureutunut Me too -liike on viime aikoina näkynyt myös urheilussa.

Entistä enemmän näistä puhutaan, mikä on tietysti hyvä. Tilanne on kuitenkin urheilussa erilainen kuin vaikkapa elokuvamaailmassa. Liikunnassa ja urheilussa on monesti kyse lapsista ja nuorista. Ei ole olemassa lapsiurheilijoiden liittoa, joka nostaisi aiheesta äläkkää.

Hoikempi, parempi

Vaikka Kiira Korpi-Borges on kritisoinut urheiluvalmennusta, hän kannustaa lahjakkaita nuoria huippu-urheilun pariin, jos heillä itsellään on siihen paloa. ”Huippu-urheilijuus ei sinänsä ole väärin. Keskeistä on, miten sen tekee”, hän sanoo.

Urheilu-uran aikaan sain parhaat kehut ulkonäöstä silloin, kun olin ollut pitkään sairaana, esimerkiksi usean päivän vatsataudin kuihduttama, Kiira naurahtaa.

Vaikka syömishäiriöistä puhutaan julkisuudessa paljon, on Kiiran mukaan taitoluistelussa edelleen vallalla epäterve ihanne. Mitä hoikempi, sen parempi.

Ulkonäköä ja painoa arvioidaan koko ajan. Ei ole ihme, että tuommoisessa ympäristössä häiriöt syömisessä ovat enemmän normi kuin normaali syöminen, Kiira puuskahtaa.

Urheilu-uransa aikana Kiirakin laski kaloreita ja söi jatkuvasti hieman liian vähän. Säästöliekillä eläminen söi ajan mittaan urheilijan voimia ja suorituskykyä ja ajoi rasitusvammakierteeseen.

Entä mitä Kiira sanoisi nuorelle, joka mittailee jatkuvasti itseään peilin edessä virheitä etsien?

Sanoisin, että olet riittävä ja kaunis sellaisena kuin olet. Vaikka tiedän kyllä, että tuo kuulostaa sanahelinältä, kun itse on niin omaksunut ne ihanteet.

Hän kehottaa ottamaan omat ulkonäköpaineet puheeksi kavereiden kanssa. On helpottavaa, kun kuulee, että muut painiskelevat samojen asioiden kanssa.

Ihannemaailmassa luottoaikuiset vanhemmat, valmentajat ja esikuvat hälventäisivät nuorten ulkonäköpaineita.

Liikuntakasvatuksesta vientituote

Ihmislähtöinen valmennus olisi Kiiran mukaan vastaus nykyisiin ongelmiin.

Siinä lapsi on tasaveroinen valmentajan kanssa. Hän ei ole tuote, jota valmentaja tekee. Lapsi tai nuori tekee itse itsestään omannäköisensä urheilijan, kun valmentaja antaa siihen tilaa ja luo positiivisen oppimisympäristön.

Nuoren polven valmentajilla ja nuorilla urheilijoilla on Kiiran mukaan halua haastaa perinteistä valmennusajattelua. Mitaleita ei enää haluta jahdata veren maku suussa, vaan valmennus nähdään oppimisprosessina.

Kiira Korpi-Borges uskoo, että suomalaisessa urheilussa ja taitoluistelussakin suunta on kohti parempaa.

Nyt Suomi on koulutuksen mallimaa, joka vie osaamista maailmalle. Ehkä tulevaisuudessa Suomi voi olla edelläkävijä myös liikuntakasvatuksessa ja -koulutuksessa. Voisimme saada siitä uuden vientituotteen.

Rahaa lapsille, ei huippu-urheiluun

Valtaosa liikuntaa harrastavista lapsista ja nuorista ei tavoittele huippu-urheilijan uraa. Niin sen pitää Kiira Korpi-Borgesin mukaan ollakin. Kaikista ei voi tulla huippuja.

Tärkeää kuitenkin olisi, että harrastaminen olisi mahdollista kaikille. Nyt monien lajien kustannukset ovat karanneet tavallisten perheiden ulottumattomiin. Joillain ei ole varaa minkäänlaiseen urheiluharrastukseen, hän toteaa.

Kaikilla pitäisi olla oikeus nauttia liikunnasta ja siitä, mihin oma keho pystyy. Liikkuminen tuo onnistumisen kokemuksia ja opettaa kestämään epäonnistumisia. Urheileminen kannustaa yrittämään uudestaan. Se harjaannuttaa yhteistyöhön, olemaan osa ryhmää.

Liikunta tuo terveyttä, mielihyvää ja tekee hyvää psyykelle, Kiira summaa.

Entinen huippu-urheilija miettisi uudelleen valtionavustusten kohdentamista. Kiiran mukaan lasten ja nuorten pitäisi olla entistä selvemmin ensimmäisellä sijalla rahanjaossa, ei huippu-urheilun.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »