Siirry sisältöön
Kasvu

Nuori ei ole tahallaan laiska tai vaikea

05.08.2019 Tuija Siljamäki Guillermo Suarez, Unsplash

Haluaisitko joskus kurkistaa teini-ikäisen lapsesi pään sisään ja ymmärtää, mitä siellä on meneillään? Tuorein aivotutkimus voi auttaa.

Nuoret ottavat hölmöjä riskejä etenkin kavereiden kanssa, nukkuvat iltapäivään silkkaa laiskuuttaan ja vaipuvat synkkyyteen pienimmästäkin vastoinkäymisestä. Näinhän me olemme tottuneet ajattelemaan.

Jyväskylän yliopiston Aivotutkimuskeskuksen johtajan Tiina Parviaisen mielestä nuoruus tulisi jo nähdä toisin.

Monesti ajatellaan, että lapsen tai nuoren käytös johtuu siitä, että häneltä puuttuu jotain, mitä aikuisella on. Ajatellaan sen sijaan, että lapsen tai nuoren käytös heijastaa meneillään olevia vaiheita, jotka ovat välttämättömiä ihmisenä kehittymiselle.

Silloin harjoitellaan esimerkiksi uusien ratkaisujen keksimistä ja rohkeutta heittäytyä. Ilman tuota vaihetta emme kasvaisi yksilöinä ja yhteiskuntana.

Hullua mutta rohkeaa

Miksi joidenkin nuorten pitää kaahata ja suorastaan leikkiä hengellään?

Osan selittää temperamentti, mutta riskinotto kuuluu nuoruuteen.

Syvällä aivoissa sijaitseva tunnekäyttäytymisestä vastaava keskus kypsyy paljon aiemmin kuin toiminnanohjaukseen ja käyttäytymisen säätelyyn liittyvät alueet otsalohkossa.

Se, miten eri aivoalueet juttelevat keskenään, näkyy nuoren käytöksessä. Koska hermoyhteydet aivoalueiden välillä vasta kehittyvät, ei käyttäytymisen arviointi ja säätely aina vielä onnistu. Tämä selittää nuorten riskikäyttäytymistä.

Nuori hakee kokemuksia, jotka kehittävät muun muassa sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä aivoalueita. Siksi kaverit ja heiltä saatu palaute ovat erityisen tärkeitä. Se saa ottamaan helpommin riskejä kavereiden seurassa, mutta edistää toisaalta nuoren itsenäistymistä.

Ei nuoressa ole mitään vialla, kun hän kokeilee rajojaan tai äksyilee. Se on tärkeä vaihe ihmisenä kehittymisessä. Kun tulee aika kokeilla omia siipiä ja siirtyä pois emon hoivista, pitää siihen riittää myös rohkeutta. Ilman sitä emme olisi selviytyneet ihmisyhteisönä.

Jos pitää tehdä sankaritekoja, pitää heittäytyä tilanteisiin, joissa joutuu toimimaan uudella tavalla.

Miksi joidenkin nuorten pitää leikkiä hengellään?

Tiina Parviainen korostaa, etteivät kaikki nuoret tarvitse voimakkaita irtiottoja. Toisaalta joillakin nuorilla voi esiintyä ongelmakäytöstä, johon pitää puuttua.

Nuorelle voi kuitenkin opettaa riskianalyysiä. Mitä seuraa, kun hän tekee noin? Kannattaako riski ottaa?

Parviaisesta on tärkeää, että yhteiskunta tarjoaa nuorille turvallisia tapoja kokeilla rajoja ja itsenäistyä.

Sopivasti vastuulliset roolit ovat hyväksi, sellaiset kuten kaupassa käynti, ruuanlaitto tai apuohjaajuus vaikkapa Prometheus– tai rippileirillä.

Nuori koukuttuu helposti

Mielihyvän kokemukset aktivoivat voimakkaasti aivojen palkitsemisjärjestelmää. Nuorilla otsalohkon aivokuorella sijaitseva ”järjen ääni” on vasta kehittymässä, joten se ei rauhoittele palkinnon tai mielihyvän tuottamia yllykkeitä. Siksi nuori saattaa koukuttua helpommin nautintoaineisiin ja alkaa lääkitä ahdistustaan vaikkapa juomalla.

Alkoholi vaikuttaa aivoihin, jonka pitkään jatkunut raju käyttö jättää kyllä jälkensä.

Palkitsevuuteen perustuu myös tietokonepelien ja sosiaalisen median koukuttavuus.

Nuori ei ole laiskuuttaan aamu-uninen.

Temperamentti määrittelee, mikä kutakin palkitsee. Toisia sosiaalisuus ahdistaa, mutta toisista somehuomion saaminen on vastustamattoman palkitsevaa.

Nuoruudessa unentarve kasvaa, sillä hermoyhteyksien vahvistumiseen tarvitaan unta. Samalla vuorokausirytmi saattaa myöhentyä.

Aivot, keho ja mieli hakevat sitä, mitä kulloinkin tarvitsevat. Nuori ei ole laiskuuttaan aamu-uninen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö nuorikin tarvitsisi rajoja ja sääntöjä.

Teiniangsti kuuluu asiaan

Nuoret kohtaavat maailman tunteikkaasti, sydän paljaana ja syli auki. Sillä on sekä hyviä että huonoja puolia.

Tunteet syttyvät nopeasti ja pääsevät valloilleen, kun keinoja niiden rauhoittamiseen ei vielä ole. Aikuisilla on käytössään erilaisia strategioita, mutta nuorilla hermoyhteydet tunnekeskuksen ja tunteiden säätelyn aivoalueiden välillä ovat vasta vahvistumassa.

Olo helpottuisi, jos nuoret tietäisivät alakuloisuuden olevan ohimenevä vaihe matkalla aikuisuuteen.

Aivotutkija pitää teiniangstia normaalina kehitysvaiheena.

Nuoresta voi olla ahdistavaa, että tunteet vyöryvät yli ja maailma näyttää välillä todella mustalta. Silloin helpottaa, kun joku auttaa näkemään, että neljän vuoden päästä maailma näyttää ihan toiselta ja olo tasoittuu.

Nuoruuteen kuuluvat myös vahvat myönteiset tunteet. Haltioidummeko enää koskaan elämyksistä ja uusista asioista yhtä vahvasti kuin nuorina?

Myös ilo, rakkaus, onni ja haltioituminen koetaan nuorena syvemmin, vaikkei aiheesta ole tieteellistä tutkimusta.

Kivun ja riemun kautta

Keskimäärin tyttöjen ja poikien aivot kehittyvät eri tavoin, mutta Tiina Parviaisesta on vaikea erotella, mikä eroissa on ympäristön aikaansaamaa ja mikä synnynnäistä.

Tyttöjen aivot kypsyvät keskimäärin nopeammin kuin poikien, ja sekä heidän ajattelutoiminnoissaan että sosiaalisissa taipumuksissaan on eroja. Yksilölliset erot vaikuttavat kuitenkin vahvemmin kuin biologia.

Pelkän sukupuolen perusteella ei voi päätellä, millaisia kielellisiä tai sosiaalisia taitoja ihmisellä on. Mutta sukupuoli voi auttaa ymmärtämään tiettyjä eroja.

Nuoruuteen kuuluu pohdiskella syntyjä syviä. Sitä, miltä näyttää muiden silmissä, tai minne tämä maailma on menossa.

Voimakas itsereflektio ja ideologinen pohdinta auttavat nuoren identiteetin syntymistä sekä oman roolin löytämistä yhteisössä.

Nuoruus on aivoille monella tapaa tuulinen vaihe. Pitääkö aikuiseksi kasvamisen olla näin rajua?

Valitettavasti pitää. Nuoruus kaikkine haasteineen on välttämätön vaihe aivojen kehitykselle. Siihen kuuluu tiettyjä haavoittuvuuksia mutta sitäkin enemmän valtavia mahdollisuuksia.

Ja onhan nuoruus myös ihan mahtavaa aikaa ystävyyssuhteiden solmimisen ja tunteiden syvyyden suhteen!

Lue myös: Teinityttöjen käytöshäiriöt näkyvät aivomittauksissa
Lue myös: 5 väärinkäsitystä nuorten syrjäytymisestä

Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,

että julkaisemme aina joitakin printtilehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.

Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printtilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.

Voit halutessasi tilata lehden lahjaksi esim. lähimmälle koululle, päiväkodille, sairaalalle tai neuvolalle. Lasten parissa työskentelevät ammattilaiset arvostavat lehtemme sisältöjä suuresti.

Tuethan työtämme tilaamalla lehden! Lämmin kiitos jo etukäteen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »