Siirry sisältöön
Kasvu

Kaikki mukaan!

14.04.2014 Elina Teerijoki Pasi Leino

Nuotiotyttöjen Katkarapujen Kolokokoontumisissa harjoitellaan esimerkiksi kädentaitoja.

Nuotiotyttöjen Katkarapujen Kolokokoontumisissa harjoitellaan esimerkiksi kädentaitoja.

Sisupartiossa vammaiset lapset ja nuoret saavat tehdä ihan samoja asioita kuin muutkin partiolaiset. Turkulaisen lippukunta Nuotiotyttöjen Katkaravut pääsevät vuosittain jopa purjehtimaan.

Partiolippukunta Nuotiotyttöjen kaupunkimainen kolo sijaitsee Turun keskustassa, Turun-Kaarinan seurakuntayhtymän nuortentalolla. Siellä kokoontuvat myös Katkaravut, kehitysvammaisten tyttöjen sisupartioryhmä. Sisupartiotoiminta on suunnattu lapsille ja nuorille, joilla on erityisen tuen tarve harrastuksessaan. Nuotiotytöissä sisutoimintaa on ollut jo vuodesta 1996. Katkaravut-ryhmä sai alkunsa vuonna 2003, kun partioaktiivit Monica Telkola, Anni Niittynen ja Eva Liuksila oivalsivat, ettei kehitysvammaisille tytöille ole juuri harrastusvaihtoehtoja.

Partio sopii kaikille, koska siihen ei tarvita mitään erityisiä taitoja. Voi hyvin istua pyörätuolissa ja olla silti täysillä partiolainen. Ensimmäiset ryhmän jäsenet olivat minulle tuttuja koulusta, jossa työskentelen kouluavustajana, Telkola kertoo.

Partio on tavallisesti lasten ja nuorten harrastus, mutta sisupartiossa ikärajoja ei tunneta: toiminnassa mukana on jopa kahdeksankymppisiä. Katkarapujen ryhmässä on nyt kahdeksan 1119-vuotiasta tyttöä. Ryhmä on taidoiltaan ja toimintakyvyltään hyvä ja melko homogeeninen, mikä helpottaa toiminnan suunnittelua.

Kun aloitimme, ryhmässä oli kolme pyörätuolia käyttävää tyttöä, ja silloin toiminta oli tietysti vähän toisenlaista. Aistivammaisille on oma sisupartioryhmänsä, Telkola kertoo.

Tähtiä peltipurkkiin

Ohjaaja Anni Niittynen neuvoo langan käytössä.

Ohjaaja Anni Niittynen neuvoo langan käytössä.

Katkaravuista osa on jo kokeneita partiolaisia mukana on vieläkin kaksi tyttöä, jotka aloittivat jo ryhmän perustamisvaiheessa. Kokemuksen karttuessa osalle voi antaa pieniä apujohtajan tehtäviäkin, mutta vastuu on tiukasti ohjaajilla, joita on ryhmässä viisi.

Aikuisten apua tarvitaan paljon, eikä ryhmä voisi tästä kasvaa paljon suuremmaksi, johtajat tuumaavat.

Kaikilla tytöillä on kaulassa siniset partiohuivit. Ryhmässä käyvien vieraiden kunniaksi Sanni Nummela, 17, on pukenut myös partiopaidan ja -vyön.

Sisupartiossa ei tunneta ikärajoja.

Huivi puetaan retkille ja leireille. Kouluun sai laittaa huivin, kun oli partioviikko, tytöt kertovat.

Huivissa on merimiessolmu, tähdentää Wilma Tuominen, 19.

1213sisupartio5

Tähtikuvioihin tutustuttiin myös piirtämällä.

Kun tyttöjen kanssa muistellaan menneitä tapahtumia, nousevat retket ja niillä syödyt herkut monen mieleen. On käyty paitsi luonnossa, myös pulkkamäessä ja museossa. Toiminta suunnitellaan tavallisten partiotehtävien ympärille sen mukaan, miten ne soveltuvat ryhmäläisille. Liian vaikeat jätetään pois, ja tehtäviin käytetään tarvittaessa enemmän aikaa kuin tavallisissa partioryhmissä. Partiotaitokisoissakin käydään vuosittain. Viime kokoontumisessa Katkaravut naputtelivat tähtikuvioita peltipurkkeihin. Tässäkin kokoontumisessa tähtikuvioteema jatkuu, ja samalla harjoitellaan vähän lisää työkalujen käyttöä, sahaamista ja vasarointia. Tähtikuviot loihditaan nyt puulle nauloilla ja niiden ympäri kierretyllä langalla.

Sammon ryöstöstä tuli näytelmä

Ohjaajan ei tarvitse olla valmiiksi koulutettu työskentelemään erityislasten kanssa, sillä partiojohtajakoulutuksessa käsitellään kaikenlaisten ihmisten kanssa toimimista. Katkarapujen ohjaajista Monica Telkolan lisäksi erityisopettajaksi erikoistuva Anni Niittynen työskentelee erityislasten kanssa. Kati Koskela on opettaja, Milla Ruohonen työskentelee elintarvikealalla ja Eva Liuksila vanhusten palveluasumisen parissa.

Nämä lapset ovat aivan ihania, Ruohonen sanoo.

He ovat tosi innoissaan kaikesta, eikä heillä ole lainkaan teinielkeitä.

Nuotiotytöt on meripartiolippukunta, jonka toimintaan kuuluu purjehdus. Katkaravutkin käyvät merellä pari kertaa vuodessa, mutta useimmiten kokoonnutaan kotikololla.

Leipomisjutut ja näytelmät ovat olleet tyttöjen suosiossa, Anni Niittynen kertoo.

Suuri ja pitkäkestoinen ponnistus oli Sammon ryöstön näytelmäversio, joka esitettiin lippukunnan juhlassa. Aihe oli Katkarapujen itse valitsema.

Sisupartiolaiset tekevät tähtikuvioita.

Sisupartiolaiset tekevät tähtikuvioita.

Kalevalaa ja kansanperinnettä on käyty paljon läpi. Tytöt tykkäävät jostain syystä Kalevalasta paljon, ja yksi heistä on oikea super-Kalevala-tietäjä, Milla Ruohonen lisää.

Yötä pois kotoa

Partioon kuuluu myös luonnossa liikkuminen ja retket. Nuotiotyttöjen sisupartiolaisetkin ovat olleet viikonloppuleireillä, yötä poissa kotoa. Sitä ovat joskus ihmetelleet vanhemmat, jotka ovat aktiivisesti mukana ryhmän toiminnassa.

Partiotaitokisoissa käydään vuosittain.
Sisupartion tunnuseläin on sammakko.

Sisupartion tunnuseläin on sammakko.

Joku kysyi, että ihanko oikeasti te otatte tytöt yöksi retkelle. Emme nähneet mitään syytä, miksi ei. Partioon kuuluu, että kaikki tulevat mukaan, Katkarapujen johtajat sanovat. Kolotapaamisiin kuuluvat myös leikit. Kokoontumiset alkavat aina hymyn etsimisellä. niin tehdään, jotta kaikki olisivat iloisia koko tapaamisen tai jopa loppuviikon ajan. Pohjantähti-leikki herättää aina riemua. Se menee näin: yksi leikkijöistä valitaan Pohjantähdeksi, ja toisten suljettua silmänsä hän vaihtaa paikkaansa huoneessa. Pohjantähti alkaa piipittää, ja muiden on löydettävä hänen luokseen silmiä avaamatta. Ryhmähalihan siitä tulee, ja tapaamisen lopuksi seuraa vielä hilpeä sisaruspiiri.

Jo 85 vuotta!

Sisupartiotoiminta palkittiin Suomen Unicefin Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksella tänä vuonna. Valintakriteereissä painotettiin hyviä käytäntöjä, joissa vammaisten lasten ja nuorten oma ääni ja viesti kuuluu.

Sisupartiotoiminta edistää ennakkoluulottomasti vammaisten lasten integraatiota ja inkluusiota yhteiskuntaan. Sisupartiossa näitä arvoja toteutetaan osana partioliikkeen omaa perinteistä toimintaa. Malli toimii viestinä muillekin lapsityön vapaa-ajan toimijoille: vammaisille lapsille suunnattua toimintaa voivat järjestää muutkin kuin perinteiset vammaisjärjestöt, perustelee Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen valintakomitean puheenjohtaja, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Jenni Haukio toimi Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen valintakomitean puheenjohtajana.

Jenni Haukio toimi Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen valintakomitean puheenjohtajana.

Suomessa sisupartiotoiminta alkoi jo vuonna 1928, jolloin Helsingin Sokeainkoululla aloitettiin partiotoiminta. Ensimmäinen sisulippukunta perustettiin vuonna 1932 Kuopion Vaajasalon parantolaan. Samana vuonna perustettiin ruotsinkielisille lapsille tarkoitetussa kuurojen koulussa Porvoossa ensimmäinen ruotsinkielinen sisulippukunta. Tällöin puhuttiin laajennetusta partiotoiminnasta; nimitys sisupartio löytyi nimikilpailussa vuonna 1947. Nykyisin Suomessa on noin 450 sisupartiolaista 58 lippukunnassa, joista kaksi on sisulippukuntia. Partio on tuttu harrastus myös Jenni Haukiolle, joka oli partiolainen sudenpennusta vartioon.

Mieleenpainuvimmat muistot partioajoilta liittyvät yöretkiin ja leireihin. Toiminta metsässä ja muissa luonnonympäristöissä oli osaltaan myötävaikuttamassa elämänmittaisen henkilökohtaisen luontosuhteen syntyyn. Eräs partion arvokkaimmista piirteistä on mielestäni, kuinka lapsi tai nuori oppii arvostamaan ja kunnioittamaan luontoa sekä elämään sen kanssa sopusoinnussa.

fi.scoutwiki.org

Tiesitkö?

Sisupartion tunnuseläin on sammakko. Se liittyy partiolaisille tuttuun tarinaan kahdesta sammakosta, jotka putosivat kerma-astiaan. Toinen luovutti, mutta sisukkaampi pyristeli sinnikkäästi ja sai lopulta potkimalla kerman kiinteytymään voiksi.

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »