Vanhemmuuden huono maine voi olla syy syntyvyyden jyrkkään laskuun
Vanhemmuuden tukemisesta on tullut 2000-luvulla keskeinen osa lapsiperheiden hyvinvointiin tähtäävää työtä. Harvemmin on kuitenkaan pysähdytty miettimään, mitä vanhemmuutta tuettaessa oikeastaan tuetaan, tuumii aiheesta äskettäin väitellyt Ella Sihvonen.
Huoleen lasten ja nuorten pahoinvoinnista ja vanhemmuuden katoamisesta vastattiin polkaisemalla liikkeelle valtava määrä erilaisia vanhemmuuden tukiprojekteja. Hankkeiden taustalla vaikuttaa ajatus vanhemmuudesta lasten ja nuorten ongelmien syynä ja ratkaisuna.
Ongelmalliseksi tilanteen tekee Sihvosen mukaan se, että kritiikki ja tuki ulotetaan koskemaan lähes kaikkea vanhempien tekemistä – tai tekemättä jättämistä. Perheiden hyvinvointiin vaikuttavat taloudelliset ja rakenteelliset tekijät jäävät puolestaan vaille ansaitsemaansa huomiota.
Kääntyykö vanhemmuuden tukeminen itseään vastaan?
Kaiken tämän seurauksena vanhemmuus alkaa näyttää vaikealta ja raskaalta tehtävältä, josta voi selvitä vain asiantuntijoiden avulla, jos silläkään.
Monet suomalaistutkijat pitävät vanhemmuuden huonoa mainetta yhtenä keskeisenä syynä syntyvyyden jyrkkään laskuun.
Suomalaisen lapsiperheen arki näyttäytyy huomattavasti hankalampana kuin se todellisuudessa on. Tutkija Anna Rotkirchin mukaan tutkimukset laidasta laitaan kertovat, että suomalaiset lapsiperheet ovat yleensä ottaen tyytyväisiä ja onnellisia, ja tukeakin löytyy silloin, kun sitä tarvitaan.
Sihvosen väitöstutkimuksen keskiössä ovat vuosien 2000–2010 välisenä aikana järjestetyt julkishallinnon ja järjestöjen koordinoimat perheprojektit. Tutkimuksen aineisto koostuu projektien hallinnollisista dokumenteista, kuten rahoitushakemuksista sekä väli- ja loppuraporteista.
Väitös From family policy to parenting support: Parenting-related anxiety in Finnish family support projects tarkastettiin Helsingin yliopistossa maaliskuussa.
Vanhemmuuden tukemisessa sovelletaan Sihvosen mukaan tekniikoita, joiden tarkoitus on vahvistaa vanhempien tietoisuutta, aktiivisuutta ja omaa sisäistä asiantuntijuutta. Yhteisöllisessä tuen muodossa vanhempia kannustetaan tukeutumaan toisiin vanhempiin.
Samalla vanhemmille asetetaan velvollisuus tarkkailla jatkuvasti omaa vanhemmuuttaan lapsikeskeisestä näkökulmasta. Tärkeää on lapsen kehitykseen liittyvien moninaisten mahdollisuuksien jatkuva puntarointi.
Sihvosen mukaan vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen voi olla joissakin tilanteissa oiva keino kohentaa lasten ja perheiden hyvinvointia. Se ei kuitenkaan ole pikalääke yhteiskunnan rakenteista kumpuaviin ongelmiin.
Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,
että julkaisemme aina joitakin lehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.
Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printti- tai digilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.
Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.
