Lastensuojelun Keskusliiton kuukausijulkaisu 
Mitä sisu on? Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan sisu (grit) jakaantuu kahteen puoliskoon, joista toiseen kuuluu sitkeä ponnistelu pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi vastoinkäymisistä huolimatta. Sisun toinen puoli on vahva, intohimoksikin yltyvä kiinnostus ja merkityksellisyyden kokemus.
Tutkijat eivät pidä sisua temperamenttiprofiiliin kuuluvana, suhteellisen pysyvänä persoonallisuuspiirteenä. Sisu on muuttuva, nuoruusiässä kehittyvä ominaisuus.
Suomen Akatemian rahoittamassa Bridging the Gaps -hankkeessa tutkittiin ensimmäistä kertaa sisun muodostumista ja sen merkitystä nuoren koulumenestykselle ja innolle käydä koulua.
Pitkittäistutkimus osoitti, että sisukkuus nuorena ennustaa sekä myöhempää koulumenestystä että koulunkäynti-intoa. Tulos säilyi, vaikka tutkijat ottivat huomioon esim. persoonallisuuspiirteisiin kuuluvan tunnollisuuden vaikutuksen. Myös nuorten aiempi opintomenestys, hyvinvointi, sukupuoli ja sosioekonominen asema otettiin huomioon.
Sisun kehittymistä seurattiin helsinkiläisillä koululaisilla 6.-luokalta peruskoulun loppuun. Tutkimukseen osallistui yli 2 000 koululaista. Kansainvälisenä yhteistyönä tehty tutkimus The Longitudinal Pathways between Mindset, Commitment, Grit, and Academic Outcomes julkaistiin Journal of Youth and Adolescence -lehdessä huhtikuussa.
Tutkimusta johtanut professori Katariina Salmela-Aro pitää tärkeänä tulosta, jonka mukaan merkityksellisyys ei yksinään ennusta menestystä ja intoa, vaan mukaan tarvitaan sisu.
Toisaalta sisu tarvitsee suunnan: tärkein sisukkuutta ennustava tekijä oli tavoitteisiin sitoutuminen. Tavoitteisiin sitoutumaton nuori ei siis kykene hyödyntämään sisukkuuttaan.
Sisu on Salmela-Aron mukaan yksi keskeisistä sosio-emotionaalisista taidoista. Sosio-emotionaaliset taidot taas ennustavat kognitiivisia taitoja – tässä tapauksessa tulevaa koulumenestystä.
Miten koulu voi edistää lasten ja nuorten sisukkuutta? Tekemällä koulutyöstä entistä merkityksellisempää, vastaa Salmela-Aro.
Nuorten tulisi nähdä koulun merkitys laajemmin osana elämää, ja koulun pitäisi auttaa heitä luomaan itselleen saavutettavissa olevia tavoitteita. Koulun tulee myös olla paikka, jossa nuori voi epäonnistua turvallisesti ja opetella kestämään vastoinkäymisiä.
