Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Politiikka kuuluu kouluun

06.03.2017 Antti Vanas StockSnap

Politiikka kuuluu kouluun

Koulu ilman politiikkaa on ontto, sillä politiikan harjoittelu on kansalaisuuden harjoittelua. Tuure Tammen tutkima homekoulutaisto tarjosi lasten poliittiselle osallistumiselle mainion harjoituskentän.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, opetettiin suomalaisille lukiolaisille 1970-luvulla. Ajan poliittisesti riehakkaassa ilmapiirissä yhteisten asioiden katsottiin kuitenkin olevan siinä jamassa, ettei niiden hoitamisesta tule mitään ilman vallankumousta.

Ajat muuttuivat, ja vallankumous unohtui jo kauan sitten, mutta radikaalin koululaispolitiikan pelko kummittelee yhä suomalaisten koulujen käytävillä.

Pitäisikö koululaisia opettaa politikoimaan? Pitäisi, sillä politiikka todella on ajoittaisista harharetkistään huolimatta yhteisten asioiden hoitamista.

Politiikan taitamattomuudesta seuraa mm. se, etteivät nuoret kykene pitämään puoliaan poliittisesti parkkiintuneita vanhempia ikäluokkia vastaan. Tuore työeläkeratkaisu tarjoaa tästä hyvän esimerkin. Tämän vuoden alussa voimaan tullut eläkeuudistus lupaa nuorille paljon hyvää ja kaunista. Teemu Muhonen ja Jari Hanska väittävät kirjassaan Eläketurma, että uudistus tulee lopulta pettämään kaikki lupauksensa.

Missä poliittisen taistelun kipinä?

Suuren sumutuksen välineenä toimii uudistuksessa säädetty eläkeiän alun vähittäinen myöhentäminen. Yksikään asiantuntija ei nimittäin usko vastaavaan työurien pitenemiseen.

Miksi ihmeessä yli 70-vuotiaat kelpaisivat työnantajille tulevaisuudessa, kun nykyään eivät kelpaa viisikymppisetkään? Uudistuksen tuloksena eläkekertymät tulevat jäämään yhä vajaammiksi ja maksettavat eläkkeet yhä pienemmiksi.

Nuorisojärjestöt kehuivat uudistusta. Ilmeisesti sen merkitystä ei ole tajuttu, koska siihen ei ollut välitetty paneutua. Tai sitten usko tuleviin eläke-etuihin oli hiipunut jo valmiiksi, eikä vastarintaa pidetty vaivan arvoisena. Niin tai näin, megaluokan yhteiskunnallinen päätös tuli ja meni herättämättä nuorisossa pienintäkään poliittisen taistelun kipinää.

Lapset lakossa

Tuure Tammen tuore väitös tarjoaa mainion esimerkin siitä, millaista politiikan harjoittelu tai pikemminkin sen harjoittaminen voisi tämän päivän peruskoulussa olla. Tutkittavana oli viikon kestänyt homekoululakko, johon osallistui neljä viidennestä koulun oppilaista.

Tammen haastattelemat yksitoista 812-vuotiasta oppilasta olivat homekoulukamppailussa aktiivisesti mukana olleiden vanhempien lapsia.

Koululakoista on tullut 2010-luvun mittaan usein toistuva ilmiö, kiitos vanhempien aktiivisuuden. Lapset ovat usein lakoissa mukana, mutta heitä ei Tammen mukaan nähdä aktiivisina toimijoina, vaan eräänlaisena poliittisena lisämassana, jolla päättäjiä patistellaan koulujen kunnostamiseen.

Tutkija luki lasten haastatteluja sosiaalisesta näkökulmasta sen sijaan että olisi etsinyt niistä merkkejä heidän kehitystasostaan tai kyvyistään ymmärtää monimutkaisia yhteiskunnallisia suhteita. Tarkoituksena oli selvittää, millaisena homekoulukamppailu lapsille näyttäytyi, ja mitä heidän mielipiteensä kertovat heidän asemastaan yhteiskunnassa.

Jos niitä parakkeja ei nyt tuu…

Lakkoilevien lasten kokemusmaailman ymmärtäminen avaa Tammen mukaan näkymän lapsiin tulevina kansalaisina ja aktiivisina toimijoina omassa ympäristössään. Heidän ajatuksensa ja toimintansa kertovat myös paljon tästä ajasta.

Lapset kertoivat tutkijalle mm. siitä, mitä olivat homekouluista uutisista kuulleet ja miten he aikoivat homeongelman ja koululakkonsa omassa koululehdessään otsikoida.

Lakko nähtiin toisinaan vähän outona lomana, toisinaan taas vaikuttamisena, jolla päättäjien päät käännetään. Lakkoa pidettiin aikuisten toimintana, jossa ”vähän niin ku kiukutellaan, et jos niitä parakkeja ei nyt tuu, niin meidän lapsi menee lakkoon”.

Teemu Muhonen&Jari Hanska: Eläketurma Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus. Vastapaino 2016.
Tuure Tammi: Poliittinen prosessi ja demokratiakokeilujen tartunnat koulun arjessa. Helsingin yliopisto 2017.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »