Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Ekstrovertillä on enemmän lapsia

02.12.2016 Antti Vanas Colourbox

Ulospäin suuntautuneet eli ekstrovertit saavat johdonmukaisesti muita enemmän lapsia. Ekstroverteillä onmyös enemmän sekä suunniteltuja että suunnittelemattomia raskauksia. Heillä on myös enemmän lastenlapsia.

Ekstrovertillä on enemmän lapsia. Ulospäinsuuntautuneella on iso perhe.Psykologien eniten suosima persoonallisuusteoria jakaa persoonallisuuden viiteen piirteeseen: ulospäin suuntautuneisuuteen, tunne-elämän tasapainoisuuteen, sovinnollisuuteen, tunnollisuuteen ja avoimuuteen uusille kokemuksille.

Venla Bergin väitöstutkimuksen aineistossa erittäin ulospäin suuntautuneet eli ekstrovertit saivat johdonmukaisesti muita enemmän lapsia. Ekstroverteillä oli myös enemmän sekä suunniteltuja että suunnittelemattomia raskauksia. Heillä oli myös enemmän lastenlapsia.

Suurempi avoimuus uusille kokemuksille oli yhteydessä sekä pienempään lasten ja lastenlasten määrään että vähäisempään suunniteltujen mutta ei suunnittelemattomien raskauksien määrään. Muutkin persoonallisuuspiirteet olivat yhteydessä lasten saantiin, mutta eivät niin johdonmukaisesti kuin nämä kaksi.

Hedelmällisyyttä parantavat geenit

Kummallisen tuntuinen ero kahden eri persoonallisuustyypin välillä voi selittyä sillä, että ekstroverttien suuri lapsimäärä ei ehkä johdukaan ulospäin suuntautumisesta, vaan siitä, että ekstrovertin persoonallisuuden ja lastensaamisen taustalla vaikuttavat samat hedelmällisyyttä parantavat geenit. Berg korostaa, että tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset ovat alustavia ja spekulatiivisia.

Persoonallisuuden ja lasten lukumäärän väliset yhteydet liittyvät laajemmin evoluutioteoreettiseen ajatteluun. Aiemmin evoluutiotutkimuksen piirissä oltiin kiinnostuneita lähinnä siitä, miten evoluutio tuotti adaptaatioita: lajille tyypillisiä, kaikille yksilöille yhteisiä ominaisuuksia, kuten vaikkapa rakenteeltaan tietynlaisen silmän.

Viime aikoina on kuitenkin havaittu, että monissa ominaisuuksissa, kuten persoonallisuudessa, onkin systemaattista, pysyvää ja geneettisesti määräytynyttä vaihtelua. Tämän vuoksi myös evoluutioteoreettinen pohdinta vaihtelun säilymisestä on lisääntynyt huimasti.

Bergin väitös perustuu suomalaiseen, yhdysvaltalaiseen ja brittiläiseen aineistoon, joka kattaa 25 000 henkilöä.

>Venla Berg: On the evolution of personality Insights from contemporary Western humans. Helsingin yliopisto 2016.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »