Siirry sisältöön
Pääkirjoitus

Perheet keskellä arjen akrobatiaa

07.08.2017 Hanna Heinonen Mara Leppä

Kesä tarjoaa mahdollisuuden yhdessäoloon ja rutiineista poikkeamiseen, mutta se voi stressatakin. Kuva Mara Leppä

Miten ihmeessä lasten oikeutta turvalliseen kouluympäristöön ei pystytä ratkaisemaan? Sisäilmaongelmista kärsivät koulut ovat yksi esimerkki siitä, miten asenteet ja päätökset eivät helpota lapsiperheiden tilannetta, Hanna Heinonen pohtii.

Moni lapsi hyppelehtii elokuussa innoissaan opintielle tapaamaan kavereita, oppimaan uutta, maistelemaan kouluruokaa ja nauttimaan aikuisten läsnäolosta. Polku kulkee askel askeleelta isommaksi koululaiseksi.

Meidän aikuisten on huolehdittava siitä, että polkua on turvallista taivaltaa. Koululaiset voivat kohdata koulupolullaan monenlaisia töyssyjä. Yksi turhauttavimmista liittyy koulujen sisäilmaan, joka puhuttaa ja kellistää ennen niin terveitä lapsia. Se syrjäyttää heidät normaalista kouluarjesta ja pahimmillaan monista muistakin normaalin arjen asioista.

Miten ihmeessä lasten oikeutta turvalliseen kouluympäristöön ei pystytä ratkaisemaan? Ratkaisujen löytäminen vaatii toki resursseja, mutta tarvitaan myös uudenlaista ajattelua ja rohkeutta tehdä asiat toisin.

Voisiko hyvänä mallina toimia vaikkapa Pudasjärven hirsikampus, jonne pudasjärviset lapset ja nuoret siirtyivät opiskelemaan vuosi sitten? Kokemukset ovat myönteisiä: terveysetuja syntyy ja kosteuskurimus vältetään, sillä kosteus ei tiivisty massiivipuuhun ja hirsi tasapainottaa sisäilman kosteus- ja lämpöoloja. Suomalaista hirsirakentamisen taitoa on näin hienosti hyödynnetty!

Lapsiystävällisessä yhteiskunnassa lasten ja perheiden tarpeisiin vastataan, lapsen oikeuksien toteutumisesta huolehditaan ja lapset näkyvät ja kuuluvat arjessa.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan syntyvyys on laskenut merkittävästi Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Suomalaisen lapsuuden menestystarina on saatu aikaiseksi tekemällä rohkeita ratkaisuja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja monenlaisista lähtökohdista tulevien lasten mahdollisuuksien tasa-arvon lisäämiseksi. Suomesta haetaan edelleen mallia mm. peruskoulujärjestelmästä, varhaiskasvatuksesta, kouluruokailusta, neuvolatoiminnasta ja äitiyspakkauksista.

Miten syntyvyys saadaan taas käännettyä nousuun? Taloudellinen epävarmuus lykkää perheiden perustamista, mutta myös asenneilmapiiri vaikuttaa. Nuoret aikuiset haluavat ensin valmistua, vakiintua ja koota elämyksiä. Kumppanin löytyminen ei sekään ole yksinkertaista.

Poliittiset päätöksentekijät eivät päätöksillään tai asenteillaan helpota lapsiperheiden tilannetta. Sitä parantaisi vain pitkäjänteinen lapsi- ja perhepolitiikka. Selvitysten valossa raha ei ratkaise, joten pelkästään sosiaaliturvaan tehdyt parannukset eivät todennäköisesti kannusta lasten hankkimiseen.

Onkin huolehdittava siitä, että lapsiperheiden palvelut toimivat. Niiden tulee olla helposti saatavilla, laadukkaita ja vaikuttavia.

Nuorissa lapsiperheissä työn ja perheen yhteensovittaminen on se kaikkein suurin haaste. Pikkulapsiperheen arjen ja uran yhdistäminen edellyttää vielä nykyäänkin monia akrobaattisia liikkeitä.

Meistä jokaisen on edistettävä perheystävällisten käytäntöjen juurtumista arkeen. Lastensuojelun Keskusliitto on mukana Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa edistämässä perheystävällisyyttä omassa työyhteisössään. Toivottavasti me pystymme toimimaan näin esimerkkinä myös muille.

Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »