Infografiikka
-
Lapsi, nuori vai aikuinen? Miksi joku aina väittää, etteivät 16–17-vuotiaat ole enää lapsia?
Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan kovasti itsenäisyyttä ja pärjäämistä. Tämä näkyy myös siinä, että nuoret muuttavat vanhempiensa luota eurooppalaisittain varsin varhain. Lastensuojelun Keskusliitto selvitti 16-vuotiaiden nuorten mielipiteitä itsenäisestä asumisesta. Lue lisää »
-
Harrastamista vai katalan kynnyksen toimintaa?
Mitä yhteistä on Mikko Rantasella, Sanni Kurkisuolla ja Aleksi ”Allu” Jallilla? Se, ettei suurin osa lapsista ja nuorista halua olla kuin he – vaikka lätkä, laulujen tekeminen tai tietokonepelit kiinnostaisivatkin. Lue lisää »
-
Lapsiperheet kaupungissa ja maalla
Peruskoulujen määrä on koko maassa vähentynyt voimakkaasti, ja suunta jatkuu, jos syntyvyys jatkaa laskuaan. Lue lisää »
-
Mikä on tärkeintä hyvässä vanhemmuudessa?
Hyvään vanhemmuuteen liitetään ainakin esimerkin antaminen työstä ja ahkeruudesta. Sen sijaan kieltoja ja rajoituksia ei pidetä tärkeimpinä asioina. Lue lisää »
-
Pidetään kaikki lapset leikissä mukana!
Kaverisynttärit on nuorehko, mutta keskeinen lapsiperheiden arkeen liittyvä pieni instituutio. Pahimmillaan ja prosessin huonoimmassa kohdassa se voi näyttää uhalta vailla mahdollisuuksia, mutta se on tullut jäädäkseen. Parasta opetella elämään sen kanssa. Tämä kirjoitus tarjoaa apua yhteen keskeisimmistä pulmista. Lue lisää »
-
Kansainvälinen kalenterimme
Vuonna 2020 suomalaiseen nimipäiväkalenteriin lisätään 35 uutta etunimeä, joista yksikään ei ole alkuperältään suomalainen. Kalenterinimistön ”kotimaisuusaste” saattaa yllättää kokonaisuudessaan muutenkin. Lue lisää »
-
Pyhäpäivä näkyy syntyvyydessä
Suomessa syntyi vuosina 1990–2016 yhteensä 1 608 410 lasta. Lapsen Maailma selvitti, paljonko poikia ja tyttöjä syntyi eri vuoden- ja viikonpäivinä näiden 27 vuoden aikana. Visualisoinnista voit tarkistaa yksittäisen päivän suosion. Lue lisää »
-
-
-
Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi
Uusimmassa 2017 tehdyssä kouluterveyskyselyssä oli ensimmäistä kertaa mukana kysymys lapsen asuinpaikasta. Sen avulla saatiin myös ensimmäistä kertaa tietoa sijaisperheeseen, lastensuojelulaitokseen tai ammatilliseen perhekotiin sijoitettujen lasten kokemasta hyvinvoinnista. Sijoitetut lapset eivät muodosta yhtenäistä keskenään samanlaista ryhmää. He kuitenkin eroavat joukkona muista ikätovereistaan: He ovat kokeneet useammin esimerkiksi vanhempien eron, läheisen kuoleman sekä koulun, ja sitä […] Lue lisää »