Hyppää sisältöön

Lapsiperheet kaupungissa ja maalla

Peruskoulujen määrä on koko maassa vähentynyt voimakkaasti, ja suunta jatkuu, jos syntyvyys jatkaa laskuaan.
Julkaistu
Teksti Lauri Lehmuskenttä
Kuvat Anniina Mikama
Lapsiperheet kaupungissa ja maalla

Lapsiperheen asuinpaikka on monen tekijän summa. Mistä löytyvät työpaikat, asuinneliöt ja palvelut, joutuu moni perhe pohtimaan.

Suomessa on lapsiperheitä nykyään yhä vähemmän. Yhä useampi niistä asuu kaupungissa., ja monen ”maalais”kunnan väestö sen kun ikääntyy. Monen kunnan elinehto näyttäisikin olevan, että ne onnistuvat houkuttelemaan lapsiperheitä säilyttääkseen verotulonsa, työpaikkansa ja palvelunsa.

Moni meistä haluaisikin asua maalla: siellä asuinkustannukset ovat pienempiä ja luonto lähempänä. Tai jos omat juuret ovat maalta, eipä niitä välttämättä halua repiä sieltä.

Maaseutumaisissa kunnissa koulujen luokkakoot ovat pienempiä ja useammalla perheellä on mahdollisuus asua pientalossa – onhan omakotitalo järven rannalla perinteisesti monen suomalaisen unelma.

Luvut kertovat kuitenkin lapsiperheitten vähenemisestä erityisesti maaseudulta. Vuonna 1992 maaseutumaisissa kunnissa eli 106 419 lapsiperhettä, vuonna 2018 lähes 40 % vähemmän.

Katso oman kotikuntasi tilanne!

Eräs erittäin tärkeä lapsiperheiden palvelu on peruskoulu. Peruskoulujen määrä on koko maassa vähentynyt voimakkaasti, ja suunta jatkuu, jos syntyvyys jatkaa laskuaan. Tähän ovat syynä paitsi lapsimäärien väheneminen myös erilaiset tehostamistoimet. Säästöjä on haettu suuremmista kouluyksiköistä.

Visualisoinnista voit tarkastella Suomen, maakunnan tai vaikkapa oman kotikuntasi koulujen lukumäärän kehitystä vuodesta 2005. Keskimäärin Suomessa oli vuonna 2018 yli kolmanneksen vähemmän kouluja kuin vuonna 2005. Jos verrataan 1990-luvun alun koulumääriin, peruskoulujen määrä on puolittunut.

 

Alueelliset erot ovat suuria. Espoolainen isoäiti tai famo voi olla jälkikasvunsa tilanteeseen melko tyytyväinen: vuonna 2005 kaupungissa oli 98 peruskoulua ja viime vuonnakin vielä 89.

Pihtiputaan mummon kannalta tilanne on toinen: kunnan peruskoulujen määrä on laskenut kahdeksasta kahteen. Pinta-alaltaan neljä kertaa Espoota suuremman kunnan pikkuoppilaiden koulumatkat ovat pidentyneet hurjasti.