Hyppää sisältöön

Mielen sairastuminen, yhtä normaalia kuin flunssa?

Emme välttele flunssasta puhumista. Yhtä vähän syitä on olla puhumatta ahdistuksesta, masennuksesta tai paniikkihäiriöstä.
Julkaistu
Teksti Tuija Siljamäki
Kuvat Liza Summer /Pexels
Mielen sairastuminen, yhtä normaalia kuin flunssa?

Kun aikoinaan sairastuin uupumukseen, se ei ollut asia, josta olisi voinut puhua kenen kanssa tahansa. En halunnut itseeni leimaa. Ajattelin, että ”uupunut”-leima tekee minusta viallisen, huonon äidin, jotenkin vähempiarvoisen.

Oletin uupumisen olevan jotakin poikkeuksellista, sillä siitä ei puhuttu. Jos jostakin asiasta vaietaan, siitä tulee tabu.

Muistelimme kerran nuoruutemme tuttavapiiriä erään ystäväni kanssa. Mietimme, ketkä meistä voitiin luokitella ”normaaleiksi”. Aika harva. En tiedä kenenkään saaneen tuolloin hoitoa vaikkapa masennukseen tai ahdistukseen. Noista asioista ei puhuttu, eikä niistä kukaan aikuinen koskaan kysynyt.

Muutama vuosi sitten tehdyssä vertailututkimuksessa selvitettiin mielenterveysongelmien yleisyyttä. Pikemminkin se, ettei ihmisellä ole elämänsä aikana yhtään mielenterveysongelmaa, on poikkeuksellista. Keskivertoihmisellä on elämänsä aikana vähintään yksi mielenterveysongelma. Tutkijat rinnastavatkin blogikommentissaan mielenterveysongelmat flunssaan: käytännössä kaikilla on ollut se joskus, mutta harvoille se on pysyvä olotila.

Onneksi useimmat mielen sairaudet ovat yhtä väliaikaisia kuin flunssa. Emme välttele flunssasta puhumista. Yhtä vähän syitä on olla puhumatta ahdistuksesta, masennuksesta tai paniikkihäiriöstä. Kymmenessä vuodessa tilanne on mennyt huomattavasti parempaan suuntaan. Nuoret puhuvat jo luontevasti mielenterveysongelmistaan.

Nuoret puhuvat jo luontevasti mielenterveysongelmistaan.

Jos niin monella todetaan mielenterveysongelma, pitäisikö diagnoosikynnystä nostaa? Asiantuntijoiden mielestä ei, sillä eihän flunssankaan diagnosointia pidetä tarpeettomana, vaikka flunssan sairastaminen on todella yleistä.

Kirjoitin aiemmassa blogipostauksessani nuorten pahoinvoinnin syistä. Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltialan mukaan nuorten mielenterveysongelmat ovat todellisia, eivätkä johdu ylidiagnosoinnista, vaan pikemminkin siitä, että arki on viritetty heidän näkökulmastaan väärin.

Arki on viritetty nuorten näkökulmasta väärin.

Ehkä sairastuminen tässä tilanteessa onkin tervettä.

Olen huomannut nuorten arvostavan aivan eri asioita kuin monet oman sukupolveni edustajat. Nuorille materiaa ja titteleitä tärkeämpiä arvoja ovat muun muassa luonto, eläimet, kestävät elämäntavat, luovuus ja läheisten kanssa vietetty aika.

Ehkä nuorten ongelmat johtuvat heidän muuttuneista arvoistaan. Jos muu yhteiskunta pitää kiinni kuluttamisesta ja kilpailusta, nuoret joutuvat kulkemaan vastavirtaan. Kun meidän vanhempien pitäisi tukea nuoria, olemmekin liian kiireisiä omien töidemme ja josjonkinlaisten tyhjänpäiväisten projektiemme kanssa. Sen sijaan meidän pitäisi pysähtyä ja kuunnella. Nuorilla on oikeasti tärkeää sanottavaa.

Nuorten digitaalinen Zekki, uusi matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu verkossa

  • Helppokäyttöinen, ilmainen digitaalinen työkalu. Nuori vastaa kymmeneen kysymykseen, joiden pohjalta hän saa yhteenvedon. Sen avulla hän voi pohtia tulevaisuuttaan.
  • Tarjolla on myös lisätietoa sekä vinkkejä omaan elämäntilanteeseen sopivista palveluista.
  • Tarkoitettu 15–25-vuotiaille nuorille sekä nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten työkaluksi.

Zekki perustuu 3X10D® -elämäntilannemittariin, tutkimuksiin ja asiantuntijatietoon. Zekin ovat kehittäneet yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diakonissalaitoksen Vamos, Ehyt, HelsinkiMissio, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Mieli, Nuorisoasuntoliitto, Nuorten Ystävät, Pelastakaa Lapset, Takuusäätiö, Väestöliitto ja Yeesi STEAn tuella.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *