Siirry sisältöön
Äitipuhe

Synnytysohjeet lastentarvikekaupasta

14.12.2017

KTG-monitori

Useampi media, esimerkiksi Kaleva ja Aamulehti, julkaisi uutisen siitä, että Suomessa on vastasyntyneitä lapsia vammautunut, koska äidit ovat kieltäneet sikiön sykkeen seuraamisen synnytyksen aikana. Jutussa haastateltiin Suomen Gynekologiyhdistyksen jäsentä Jukka Uotilaa, joka toimii Tampereen yliopistollisen sairaalan osastonylilääkärinä naistentautien ja synnytyksen vastuualueella. Hänen mukaansa sykkeen seurannan kieltämisen seurauksena sikiö voi kärsiä hapenpuutteesta henkilökunnan tietämättä. Ilmiönä tämä liittyy luonnonmukaiseen synnytykseen ja on yleisempää samoilla alueilla, joilla on myös matalin rokotuskattavuus.

Uutinen herätti paljon keskustelua erilaisilla vauvapalstoilla ja tällekin näkemykselle löytyi puolustajansa. Lähteeksi sille, että KTG:n eli kardiotokografian, joka elektronisesti seuraa sikiön sydänääniä ja kohdun supistuksia, seuraaminen ei aina ole tarpeen, on muutamassakin keskustelussa mainittu Bebesinfo-nettisivu, jota ylläpitää äitiys- ja lastentarvikeliike, joka toimii Helsingissä Kampin kauppakeskuksessa sekä verkossa. Kaupan nettisivuja pidetään siis luotettavana lähteenä oman lapsen turvallisuuteen vaikuttavia lääketieteellisiä päätöksiä tehdessä.

Bebesinfon KTG-käyrää käsittelevällä sivulla infotaan, että ”Riskisynnytyksissä ja epiduraalin yhteydessä jatkuva sydänäänten seuranta onkin tarpeen, mutta normaalissa synnytyksessä jossa ei ole käytetty lääkkeitä, riittää kun sydänääniä kuunnellaan kerran tunnissa esimerkiksi dopplerilla.”. Laajemmin Bebesinfon juttuun voi tutustua tästä, mutta KTG-käyrän haittavaikutuksiksi mainitaan muun muassa: ”Vaihtelut vauvan sydänäänissä saattavat aiheuttaa vääriä hälytyksiä ja johtaa lisätoimenpiteisiin, jotka myöhemmin todetaan tarpeettomiksi”, ”Sydänkäyrälaitteesta saattaa tulla huomion keskipiste, eikä äidistä” sekä ”Ei ole tietoa pitkäkestoisen ultraäänelle altistamisen vaikutuksesta äitiin ja vauvaan”. Sivustolla tuodaan esiin myös, että ”Joillakin naisille pelkästään tieto siitä, että heidän kehoaan tarkkaillaan saattaa olla häiriötekijä, ja hidastaa synnytyksen etenemistä”.

Olen saanut Kampin Bebes myymälästä ammattitaitoista ja ystävällistä apua ostaessani äitiyshousuja ja imetysliivejä, mutta lääketieteellisen neuvontani hakisin kuitenkin muualta. Bebes on tunnettu myös rokotekriittisen kirjallisuuden myymisestä. Heidän valikoimistaan on löytynyt muun muassa Wendy Lydallin kirja: Raising a vaccine free child ja Neil Z. Millerin teos: Vaccines: Are They Really Safe and Effective? Bebesinfon luotettavuuden takeeksi on nettikeskusteluissa mainittu se, että kyseisiltä sivuilta löytyy lista asiantuntijoista, jotka ovat olleet mukana rakentamassa sivuja. Heidän joukossaan on muun muassa Kätilöopiston Haikaranpesässä työskennellyt kätilö.

Se, että kaupan nettisivuja pidetään keskusteluissa yhtä luotettavina lähteinä kuin esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjastoa, saa minut pohtimaan lähdekriittisyyden tason lisäksi sitä, kuinka järkevä päätös on ollut lopettaa raskaana olevien tutustumis- ja valmennuskäynnit synnytysosastoille. Joissakin sairaaloissa niihin on edelleen mahdollisuus, mutta esimerkiksi Naistenklinikalla ja Jorvissa ne on korvattu netissä olevilla videoilla ja 360 asteen panoraamakuvilla. Kun luotettavaa tietoa ja mahdollisuutta keskustella ammattilaisen kanssa ei helposti ja luontevasti ole tarjolla, ei tiedonhaku välttämättä kohdistu sairaalan nettisivuille.

3 vastausta artikkeliin “Synnytysohjeet lastentarvikekaupasta”

  1. Taina Hollo sanoo:

    Hei!

    Bebesinfon sivut eivät ole niin huono tiedonlähde kuin äkkipäätä voisi luulla… Sivuilla on julkaistu muun muassa WHO:n synnytyksenhoitosuositukset (http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=264), joista ei juuri muualta suomeksi saakaan tietoa! Niiden mukaan RUTIININOMAINEN kohdunsisäinen sikiövalvonta ei ole perusteltua.

    WHO laatii suosituksensa tutkimuspohjalta. Jo vuoden 1997 raportissaan se luokitteli sikiön elektronisen valvonnan synnytyskäytännöksi, jota “jatkuvasti käytetään epätarkoituksenmukaisesti”.

    Mikään käytössä oleva toimenpide ei ole aina hyvä tai huono – kaikki riippuu tilanteesta. Monet alun perin ongelmatilanteisiin kehitetyt käytännöt on laajennettu kaikkia synnyttäjiä koskeviksi. Toimenpiteitä ei uskalleta jättää tekemättä, koska tekemättä jättämiseen liittyy riskejä – mutta helposti unohtuu, että niin liittyy kyseisiin toimenpiteisiinkin ja koko medikalisoitumiskehitykseen.

    Edut ja riskit on punnittava jokaisessa tapauksessa yksilöllisesti. Valitettavasti etenkin lääkäreillä on tapana yrittää pelotella kysymyksiä esittävä tiedonhaluinen synnyttäjä suostuvaiseksi toimenpiteisiin sen sijaan, että he osaisivat tarjota tutkimusperustaista informaatiota (lähdeviitteistä puhumattakaan!), jonka avulla tehdä valistuneita päätöksiä.

    terveisin toinen suomen kielen asiantuntija 😉

  2. Sanna Kaski sanoo:

    Hei,

    kiitos kommentistasi. Tiedätkö, mistä WHO:n dokumentista nuo synnytyksenhoitosuositukset ovat peräisin? Alkuperäisen lähteen jäljille pääsemistä haittaa se, että Bebesinfo ilmoittaa lähteeksi kirjan “Odotusajan 280 päivää”, jonka on kirjoittanut Sheila Kitzinger. WHO:hon on siis ilmeisesti viitattu kyseisen kirjan kautta. Tiedolla “Tarkoituksenmukainen synnytystekniikka. WHO:n raportti” en onnistunut kyseistä raporttia löytämään kun vuosilukukin puuttuu.

    Kun WHO:n sivustolta hakee tietoa synnytyksenhoitosuosituksista, törmää toistuvasti tuohon perinteikkääseen vuoden 1996 julkaisuun “Care in Normal Birth: a practical guide”. Se on kuitenkin 21 vuoden takaa ja tutkimustieto, johon se pohjautuu osin vuosikymmentenkin takaa. En sitten tiedä, onko näitä päivitetty.

    Toisaalta tuo “Odotusajan 280 päivää” ei sekään välttämättä kovin uusi ole. Bebesinfon sivuilla ei siinäkään ole merkintää vuosiluvusta, mutta Suomalaisen kirjakaupan ja helmetin sivuilla uusin (4.) painos tästä kirjasta on vuodelta 2004.

  3. Jaana Hollo sanoo:

    Tampereella on Sanna-Kaisa Palon toimesta tehty matalan riskin (Mariski) synnytyksen hoito-ohjeet. WHO:n lausumista löytyy puolestaan tietoa ainakin Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjeista 2007-2011.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »