Muskari kerran viikossa parantaa lapsen kielellisiä kykyjä
Kuva: Pixabay/I_cwojdzinski
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että intensiivinen musiikin harrastaminen kehittää lapsen kielellisiä kykyjä. Vain harvoilla on kuitenkaan mahdollisuus päästä musiikkiharrastusten pariin useita kertoja viikossa. Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tehdyn tutkimuksen mukaan alle kouluikäisten lasten kielellisiä kykyjä kehittää kuitenkin jo niinkin pieni määrä muskaria kuin 45 minuuttia viikossa.
Tutkimukseen osallistui 66 iältään 5-6 vuotiasta Espoossa päiväkotia käyvää lasta. Heidät jaettiin kolmeen vertailuryhmään, joita seurattiin kahden vuoden ajan. Yksi ryhmä harrasti kerran viikossa päiväkotipäivän aikana maksullista musiikkileikkikoulua, toinen ryhmä samalla tavalla tanssia ja kolmannelle ryhmälle ei päivähoidossa järjestetty erillistä harrastustoimintaa.
Tutkimuksen tulosten mukaan äänteiden prosessointitaidot ja sanavarasto karttuivat muskariin osallistuneilla lapsilla enemmän kuin kahdella muulla ryhmällä. Sen sijaan testeissä, joissa mitattiin lapsen kykyä ohjata toimintaansa sekä muuta kuin kielellistä älykkyyttä, ei vastaavia eroja ilmennyt.
Tämä oli tiettävästi ensimmäinen tutkimus, jossa muskarin vaikutuksia vertailtiin tanssiharrastukseen, jossa myöskin musiikki ja sosiaalinen yhdessä tekeminen ovat tärkeässä roolissa. Tanssiharrastuksella ei kuitenkaan havaittu olevan samoja kielellisiä kykyjä kehittäviä vaikutuksia kuin muskarilla.
Mikä näissä kahdessa sitten eroaa? Muskarissa lapset aktiivisesti tuottavat musiikkia sekä laulamalla että yksinkertaisia instrumentteja soittaen. Nimenomaan tämä musiikin aktiivinen tuottaminen – verrattuna musiikin tahdissa liikkumiseen tai pelkkään kuuntelemiseen – auttaa heitä tunnistamaan eri sävelkorkeuksien välisi eroja. Tätä samaa taitoa tarvitaan myös äänteiden prosessoimisessa. Laulaminen saattaa myös kehittää sanavarastoa. Laulamisen myötä lapsi oppii uusia sanoja sekä syventää ymmärrystään tuttujen sanojen merkityksistä.
Tämän pohjalta tutkijat suosittelevat säännöllisten, ammattilaisten vetämien musiikkituntien sisällyttämistä varhaiskasvatukseen päiväkodeissa sekä muskarituntien saavutettavuuden lisäämistä myös kotihoidossa oleville lapsille. Muskarista voisivat erityisesti hyötyä ne lapset, joilla on haasteita kielellisessä kehityksessä.
Tässä tutkimuksessa oli kyseessä maksullinen muskari. Päiväkotipäivän aikana järjestettävien maksullisten harrastusten eettisyydestä käydäänkin paljon keskustelua. Kunnilla on omat linjauksensa siitä, saako niitä olla ja miten ne tulee järjestää. Vanhemmille, jotka joka tapauksessa järjestävät lapselleen maksullisen muskariharrastuksen, on toki kätevää, että harrastus hoituu päiväkotipäivän aikana ilman erillisiä kuljetuksia. Itse näkisin päiväkotipäivän aikana järjestettävän maksullisen muskarin kuitenkin lasten yhdenvertaisuutta uhkaavana asiana.
Miltä tuntuu muskariryhmän ulkopuolelle jäävästä lapsesta? Onko vaarana, että ulkopuolelle jäävät juuri ne lapset, jotka muskarista eniten hyötyisivät? Jos päiväkodissa on tarjolla maksullinen muskari, vähentääkö se motivaatiota järjestää sellaista musiikkikasvatusta, johon kaikki lapset pääsevät osallisiksi? Itse toivoisin, että muskaria voitaisiin järjestää luontevana osana kaikille päiväkotilapsille avointa varhaiskasvatusta. Esimerkiksi päiväkotien henkilökunnan lisäkouluttautumista voitaisiin tukea.
Tämä toisi toki kuluja jo ennestään resurssipulasta kärsivään päivähoitoon, mutta voisiko vastaava säästö kunnille tulla siitä, jos lasten puheen ja kielen kehityksen häiriöitä saataisiin vähennettyä? Duodecim Terveyskirjaston mukaan 3-7 % lapsista kärsii kyseisistä häiriöistä ainakin lievänä.
Mitä olet mieltä muskarin järjestämisestä päiväkodissa?
Sanna Kaski
Lähteet:
Helsingin yliopisto. 2019. Lasten muskaritoiminta tukee kielen kehitystä.
Tanja Linnavallia, joka väitteli tammikuussa 2019 haastateltiin myös mm. Helsingin Sanomissa. Linnavallin väitöskirjan otsikkona on Effects of musical experience on children’s language and brain development.
