Hyppää sisältöön

Kuukauden kirjat: Urheiluharrastus näkyy lasten- ja nuortenkirjoissa

Turnaukset ovat edelleen kovia, hiki haisee pukukopeissa ja läppä lentää, mutta lätkän ja futiksen rinnalla lajivalikoima kasvaa. Tytöt pääsevät esiin, ja lukemisestakin uskalletaan puhua. Kirjoissa on muutakin kuin urheilua.
Julkaistu
Teksti Ismo Loivamaa
Kuvat Mimmu Tihisen selkokirjasta Kalevin kesätarina, jonka kuvitti Meeri Hentilä
Kuukauden kirjat: Urheiluharrastus näkyy lasten- ja nuortenkirjoissa

Kuvitus Mimmu Tihisen selkokirjasta Kalevin kesätarina, jonka kuvitti Meeri Hentilä.

Kiinalainen juttu (Karisto) päättää Sählymestarit-sarjan. Kalle Veirto kirjoittaa tuttuun tapaansa rennon vitsikkäästi ja ripottelee vaivihkaa pieniä viisauksia. Kirjan kertoja puolestaan on muuttunut mies: ”Olen jo teini, vähän tylympi tapaus kuin uran alussa”.

Sählyjoukkue pääsee alle 14-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuun Venäjälle ja Kiinaan. Valmentaja muistuttaa, ettei kaveria saa jättää yksin ”pahaan paikkaan”. Periaatetta melkein noudatetaankin, mutta kilpaurheilusta ei sentään anneta liian ihanteellista kuvaa. Oma osuutensa tarinassa on nimittäin poikien ”takapuolten taisteluksi” kutsutulla vilauttelullakin!

Sählymestarien kaukomatkoilla puntaroidaan urheilutaitojen ohella ennakkoluuloja. Venäläisen lentoaseman tuoksumaailma saa jotkut pojista leukailemaan vatsassa käyneestä hernerokasta, suolakurkusta ja karhun paskasta. ”Minusta siellä vaan tuoksui erilaiselta, ei kuitenkaan rokalta eikä karhun läjältä vaan erilaiselta”, kommentoi maltillinen kertoja.

Hyvä, että varhaisnuorten sarjassa on tilaa sekä huumorille että harkinnalle.

Ovelia syöttöjä

Roope Lipastin kirjoittamat ja Harri Oksasen kuvittamat Lätkä-Lauri-kirjat kasvavat lukijoiden mukana. Helppolukuisesta Lukupalat-sarjaformaatista on nyt siirrytty runsaasti kuvitettuihin mutta vähän pulskemmin lukemista sisältäviin lastenkirjoihin. Lätkä-Lauri houkuttelee lukijoita ahmimaan vähän kerrassaan enemmän ja enemmän. Samalla teemat syvenevät.

Lätkä-Lauri ja pelikielto -kirjassa (WSOY) Laurin solisluu murskaantuu pahalla hetkellä juuri ennen tärkeää turnausta.

Janina taltuttaa öykkäröinnin.

”Mitä ihminen voi tehdä, ellei saa pelata jääkiekkoa?” Vastaus ei ole ihan helppo, kun mikään ei ole jääkiekon veroista, mutta Lauri innostuu hakemaan kirjastosta kirjoja, eikä pelkästään jääkiekkoaiheisia.

Roope Lipasti on taitava kirjallisissa syötöissään: hän ei tuputa lukuharrastusta lätkäintoilijoille, mutta vihjeitä ja viitteitä hän antaa. Urheilun ja lukemisen kimppa ei vieläkään ole ihan tavallinen, mutta yleistymään päin se on.

Pienimuotoisessa Lätkä-Lauri ja kaukalon kovis -teoksessa törmätään kaukaloa ja pukukoppia hallitsevaan kovispoikaan. Eikä valmentaja huomaa kännykkäkiireiltään mitään! Onneksi joukkueeseen kuuluva neuvokas Janina taltuttaa öykkäröinnin.

Tiukkoja valintoja

Mika Wickström päätti muutama vuosi sitten jalkapallotrilogiansa Meidän jengin Zlatan – matkalla maineeseen -nuortenkirjalla (WSOY). Sarja seuraa 15-vuotiaan Karrin kasvua vaikeista olosuhteista kansainvälisesti tavoitelluksi pelaajaksi. Nuorukainen joutuu tekemään kiperiä tulevaisuuden päätöksiä: koettaako onneaan Hollannissa, Ruotsissa tai ehkä sittenkin Suomessa. Menestys leimaa harrastusta, ja Karri on jo haaveidensa toteutumisen kynnyksellä.

Päätösosassa on ankarien pelitilanteiden rinnalla levollisuutta ja rauhoittumista. Karri osoittaa parhaalle ystävälleen kiitollisuutta:

”Sä se aina huolehdit meitsin puolesta. Ja just sen takia sä oot mun bro”.

Uudelle pelaamisen tasolle asettuminen edellyttää hyviä tukijoukkoja ja lojaalia ystävyyttä.

Kirjassa säilyy realistinen ote suurista käänteistä huolimatta.

Tyttöenergiaa luistinradalla

Tyttönäkökulmaa urheiluun tuo Henna Helmi IceLove-sarjassaan. Muodostelmaluistelua harrastavat tytöt eivät ole idealisoituja enkeleitä vaan reippaasti kuvattuja aktiivisia persoonallisuuksia. Tunteita ja joukkuehengen heilahduksia käsitellään hienovireisesti.

Saran suuri matka (Tammi, kuv. Reetta Niemensivu) muistuttaa joukkuelajin pelisäännöistä: joku laji voi olla ”inhottavaa ja tylsää, mutta se kuuluu treeneihin silti”, ja kaiken rääkin rinnalla tarvitaan hyvää yhdessä oloa joukkueilloissa.

Adoptiomatka Kiinaan hämmentää.

Kirjan toinen tärkeä aihe on monikulttuurisuus.

Kiinasta adoptoitu Sara pääsee hakemaan pikkuveljeä Kantonista. Vaikka häntä on huolellisesti valmennettu kohtaamaan uusi perhetilanne, myllertävät mielessä silti suuret tunteet. Tietäminen ja sietäminen ovat eri asioita, Sara huomaa. Muutokset perheessä merkitsevät väistämättä myös hämmennystä ja väsymistä. Rakkauden ja luottamuksen ajatuksia kypsytellään kirjassa uskottavasti.

Perusasiat haltuun

Roope Lipasti on luottokuvittajansa Harri Oksasen kanssa tehnyt myös kuvatietokirjan jääkiekosta. Lätkä-Laurin jääkiekkokirja (WSOY) johdattelee lajin historiaan ja olemukseen – nippelitietoa unohtamatta.

Kun Lätkä-Laurin joukkue pääsee jäähallivierailulle lätkälegenda Simo Hutilanjohdolla, lukijallekin selviävät luistelutekniikat, jäähallin kummalliset sopukat ja urheiluelämän tärkeät periaatteet.

Mika Wickströmin ja kuvittaja Anton Lipastin Jalkapallo haltuun (WSOY) on uuden helposti hotkaistavan tietokirjasarja Tietopalojen ensimmäisiä teoksia. Pienikokoisessa tietokirjassa ehditään kertoa yllättävän paljon historiasta ja varusteista, säännöistä ja suurista stadioneista.

Jalkapallosta tietämätön aloittelija ei tosin välttämättä valaistu paitsion kimuranteista yksityiskohdista. Ikimuistoisimpiin voiton tuuletuksiin on paljon helpompi eläytyä…

Alkeita opetellaan kaunokirjallisessa muodossa Tuula Kallioniemen Konstikas koripallo -kirjassa (Otava, kuv. Silja-Maria Wihersaari), jossa Eetu keksii, että lätkä- ja futiskauden välillä voi pelata koripalloa.

Lapsilla ei tosin ole kovin kirkasta käsitystä lajin hienouksista.

”Mä yritin saada mieleeni, millaista koripallo on. Kolmimetriset miehet liian isoissa housuissa säntäämässä salia päästä päähän. Me ei oltu kolmimetrisiä.”

Lämminsävyinen lastenkirja alkaa pallon pomputtamisella.

Jalkapalloa – ja elämää

Ruotsissa alettiin 1980-luvun alussa ihmetellä, missä ovat tytöistä kertovat urheilukirjat. Suomessa keskustelu on ollut laimeaa, mutta onneksi tyttöjen osuus kirjoissa vahvistuu pikkuhiljaa.

FC Tytsyjen pelihistoriaa seurataan palkitun sarjan verran Anneli Kannon jo hiukan vanhemmissa Futistyttö-kirjoissa. Sarjan viimeisen osan nimi on osuva Pusu ja pokaali (Karisto): Oonan elämän tärkeiden asioiden joukkoon asettuu romantiikka. Kanto ei väheksy tiukkoja pelitilanteita tai valmentamisen saloja, mutta vähintään yhtä tärkeää on yksityiselämä.

Tytöt ja pojat samaan joukkueeseen! 

Ehkä näkökulmien moninaisuus on perua tyttökirjallisuuden traditiosta? Poikien tarinoissa keskitytään enemmän pelikentän huippuhetkiin.

Lipastin Lätkä-Lauri-kirjoissa sosiaalisia taitoja tosin korostetaan ja kerrotaan, että tytöt ja pojat mahtuvat samaan joukkueeseen.

Kanto puhuu samasta asiasta: olitpa tyttö tai poika, sinulta vaaditaan hyvää joukkuehenkeä. Pätevässä urheilukirjassa opetellaan vaivihkaa myös elämisen aakkosia.

Arkiliikunnan iloa

Urheilukirjojen joukkoon kannattaa laskea tärkeä kirjaryhmä: leikistä ja liikunnasta kertovat tarinat. Liikunnan ulottuvuuksista kirjoittaa ilahduttavan oivaltavasti Mimmu Tihinen selkokirjassaan Kalevin kesätarina (Karisto, kuv. Meeri Hentilä).

Äiti ja Kalevi läträävät vedessä ja nautiskelevat rantaelämästä, mutta uimaan Kalevi ei opi, ei sitten millään. Poika kiukuttelee ja välttelee, kaihtelee jo rannalle menemistäkin. Vedestä tulee Kaleville iso, itsetuntoa nakertava ongelma.

Kirjailija luotaa Kalevin mielenliikkeitä luontevasti, ja vähän kuin sattumalta poika pääsee kirjan lopussa pinteestään ja oppii uimaan.

Selkokirja nousi Runeberg Junior -palkintoehdokkaaksi. 

Tihinen käsittelee sekä lapsen reaktiotapoja että arkisen liikunnan tärkeyttä. Se, että Kalevin kesätarina on nostettu Runeberg Junior -palkintoehdokkaaksi, on vallan poikkeuksellista. Selkokirjan huomioiminen kertoo hyvää Runeberg-raadin avarakatseisuudesta. Toivottavasti muut keskeiskustantajat innostuvat Kariston esimerkistä ja ryhtyvät julkaisemaan lukijaystävällisiä selkokirjoja! Voittaja julkistetaan J. L. Runebergin päivänä helmikuussa.

Selkokirjojen aihevalikoima monipuolistuu pikkuhiljaa, niinpä ei tunnu lainkaan epärealistiselta toivoa selkokielisiä elämäkertoja. Urheiluaiheisilla elämäkerroilla voisi houkutella uusia lukijoita – sellaisiakin, jotka suhtautuvat penseästi lukemiseen.

Kuukauden kirjojen kansikuvat.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *