Hyppää sisältöön

Sijoitettujen lasten oikeudet peruskoulussa tulee taata

Valvontaviranomaisten tulisi jalkautua kouluille.
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Mostphotos
Sijoitettujen lasten oikeudet peruskoulussa tulee taata

Koulutarkastajat, valtiolle keskitetty kontrolli ja yksityiskohtainen sääntely ovat Suomen kouluissa kaukaista historiaa. Jo kymmenien vuosien ajan perusopetuksen valvonta on perustunut opetusta järjestävien kuntien omavalvontaan.

Järjestelmää täydentää aluehallintoviraston laillisuusvalvonta, joka vaatii käynnistyäkseen kantelun. Käytännössä kantelija on yleensä oppilaan huoltaja.

Vaasan yliopiston tutkijoiden mukaan kouluissa tehdyt selvitykset ovat jo kymmenen vuoden ajan kertoneet, että järjestelmän toiminnassa on puutteita. Nykyinen valvontajärjestelmä on yhdessä väljän sääntelyn kanssa johtanut siihen, että oppilaan oikeuksien toteutuminen perusopetuksessa vaihtelee liikaa kunnasta toiseen.

Heikommassa asemassa olevien lasten oikeudet vaarantuvat.

Kunnallisalan kehittämissäätiön (kaks.fi)  rahoittaman ja Vaasan yliopistossa (uwasa.fi) toteutetun tutkimuksen mukaan nykyinen valvontajärjestelmä vaarantaa erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten oikeudet.

Tutkimus perustuu 2000-luvulla peruskoulunsa käyneille ja heidän huoltajilleen tehtyyn verkkokyselyyn, johon saatiin 254 vastausta. Verkossa toteutettuun asiantuntijapaneeliin vastasi lisäksi 40 rehtoria sekä järjestöjen ja hallinnon edustajia aina opetus- ja kulttuuriministeriötä myöten.

Kyselyaineistossa nousi esille huoli siitä, että vaikka kuntien omavalvontaan ja huoltajien toimiin pohjautuva valvontajärjestelmä turvaakin ”kilttien ja tavallisten” lasten oikeudet, erilaisista taustoista tulevien oppilaiden oikeuksista ei aina huolehdi kukaan. Viimeksi mainittuihin kuuluvat esim. sijoitetut lapset.

Tutkijat esittävät nykyisen järjestelmän tilalle viranomaisen aloitteeseen perustuvaa valvontaa. Aluehallintovirastot ovat luonnollisin valinta tätä valvontaa hoitavaksi viranomaiseksi, sillä niillä on jo valmiiksi tehtävän edellyttämä asiantuntemus.

Perusopetuksen henkilöstölle tulisi säätää havaittujen puutteiden ja epäkohtien ilmoitusvelvollisuus. Varhaiskasvatukseen sellainen on jo tulossa. Lisäksi tarvitaan anonyymi ilmoituskanava, joka on avoin niin henkilöstölle, oppilaille kuin heidän huoltajilleenkin.

Kyselyaineiston perusteella oppilaiden luottamus siihen, että joku kuuntelee ja uskoo heitä, ei ole tällä hetkellä kovin suuri. Tutkijat korostavatkin lapsilta tulevan tiedon merkitystä: valvontaviranomaisten tulisi jalkautua kouluille lasten huolia kuuntelemaan.

Sopii kysyä, miten opettajat näihin ehdotuksiin suhtautuvat.

Suomalaiset perusopetuksen opettajat ovat tunnetusti maailman parhaiten koulutettuja, ja opettajan laajaa autonomiaa ja väljää valvontaa on perusteltu juuri korkealla koulutustasolla.

Toisaalta eriarvoisuuden kasvu koulujen sisällä ja niiden välillä on totta, ja asialle on tehtävä jotakin. Oppilaan etu tulee aina ensin.

Tutkimus Pukki kaalimaan vartijana – kuka valvoo peruskouluja? (kaks.fi) julkaistiin lokakuussa.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.