Perhevapaat remonttiin
Hallituksen syksyisessä budjettiriihessä julkistettiin hieman yllättäen, että perhevapaat aiotaan uudistaa jo tämän hallituskauden aikana. Budjettiriihessä uudistukselle asetettiin tiukka aikataulu: asiaa valmistelevan ministerityöryhmän pitäisi saada esitys valmiiksi jo tämän vuoden aikana ja uudistuskin voimaan jo vuoden 2019 alusta. Julkisuudessa on arvioitu, että uudistuksen reunaehdot asetettiin sen verran väljiksi, että sen onnistuminen on mahdollista (esim. Helsingin Sanomat).
Reunaehdoista merkittävimmät ovat ne, että mahdollisuus lapsen hoitamiseksi kotona jatkuu kolmeen ikävuoteen asti ja ettei uudistus aiheuta lisäkustannuksia. Onnistumista edesauttaa, että tarjolla on jo monia hyviä vaihtoehtoja. Omia mallejaan ovat puolueiden lisäksi tarjonneet työntekijä- ja työnantajaliitot, THL sekä joukko lapsi- ja perhejärjestöjä. Koostimme näistä infografiikan, jota tarkastelemalla havaitsee helposti mallien yhtäläisyyksiä ja eroja.
Kiintiöt tasan
Ajan henkeä kuvastanee, että äidille ja isälle halutaan kiintiöidä jatkossa yhtä pitkä osuus vanhempainvapaasta.
Ero mallien välillä liittyy lähinnä siihen, mikä kiintiöityjen osuuksien suhde on jaettavissa olevaan vapaaseen.
Julkisessa keskustelussa pääosassa on ollut pienten lasten äitien työllisyysasteen parantaminen, johon yhdeksi lääkkeeksi on katsottu miesten kiintiön kasvattaminen. Matkaa tasa-arvoisempaan vapaiden jakautumiseen riittää, sillä Kelan tilastojen mukaan äidit käyttävät vanhempainvapaista 90,5 %, ja kotihoidon tuen saajista äitejä on 93 %. Myös äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaiden kokonaiskeston pidentäminen nykyisestä on yhteistä kaikille malleille.
Huomiota tulisi kiinnittää myös perhevapaiden joustavampaan käyttämiseen. Esimerkiksi SAK:n mallissa vanhempainvapaata voisi käyttää erissä, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Tällöin ansioihin sidottua vanhempainrahaa olisi mahdollisuus jättää joustavammin myös toisen vanhemman käytettäväksi. Nykymallissa vanhempainvapaa on käytettävä äitiysvapaan loputtua eli lapsen ollessa 3–9 kuukauden ikäinen.
Hoitovapaa herättää tunteita
Hoitovapaan osalta malleissa ilmenee enemmän vaihtelua. Muutamissa malleissa lyhyempiin hoitovapaisiin kannustetaan kasvattamalla hoitorahan määrää nykyisestä n. 340 e/kk (yhdestä alle 3-vuotiaasta) jopa yli 800 euroon. Näissä malleissa hoitoraha olisi mahdollista esim. puolittaa, jolloin hoitovapaan pituus tuplaantuu. Joissakin malleissa hoitoraha jätettäisiin ennalleen.
Lapsijärjestöt ehdottavat porrastusta tarkentamatta määriä. Porrastusta on uumoiltu todennäköiseksi ratkaisuksi myös hallituspuolueiden välisissä keskusteluissa.
Hoitovapaa onkin uudistuksen kiperin kohta. Se paljastui jo alkuvaiheessa, kun THL kertoi syyskuussa tutkimustuloksiinsa perustuen, ettei kotihoidon tuen lyhentäminen parantaisi oletusten mukaisesti äitien työllisyyttä. Tämä ulostulo herätti kipakkaa keskustelua (esim. Ylen Ykkösaamussa). Myös Tilastokeskus on ansiokkaasti tuonut tietoon perustuvaa näkemystä kotihoidon tuen käyttäjistä ja pienten lasten äitien työllisyydestä.
Lasten kannalta paras?
Lapsi- ja perhejärjestöt korostavat uudistuksessa erityisesti lapsen etua. Tämä tarkoittaa sitä, että lasten yksilölliset tarpeet ja perheiden monimuotoisuus huomioitaisiin yhdenvertaisesti. Samalla tulisi huomioida uudistuksen aiheuttama kysyntä varhaiskasvatuksessa, jottei sen tarjonta tai laatu kärsisi. Esitetyissä malleissa onkin huomioita liittyen esim. mahdollisuuteen siirtää vapaita lasta hoitavalle sukulaiselle tai muulle aikuiselle. Millaiseen tulokseen ikinä päädytäänkin, on huolellinen ennakkoarviointi sekä muutoksen seurantatutkimus välttämätöntä.
Perhevapaauudistuksen lisäksi perheitä tulee kannustaa myös muilla tavoilla perhevapaiden tasavertaisempaan jakamiseen. Tässä työpaikkojen perheystävällisillä käytännöillä ja yrittäjien mahdollisuuksilla pitää perhevapaita on merkittävä rooli.
Millaisia käytäntöjä Sinun työpaikallasi on käytössä?
Lue myös: Laatuarkea isän kanssa / Kiikkuva kirjapylly -blogi
