Onko lastensuojelun asiakkaalla oikeuksia?
Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen ja erityislapsen tavallinen äiti, joka päätyi katsomaan lastensuojelua asiakkaan näkökulmasta. Hänestä etenkään erityislapsiperheet eivät kuulu lähtökohtaisesti lastensuojeluun vaan terveydenhuoltoon.
Uskallan väittää, etten ole ainoa, jossa sana ”lastensuojelu” herättää pelkoa.
Olen ammatiltani toimittaja. Työni on ottaa selvää asioista. Silti erityislapsen äitinä – ja juuri siksi – minun on lastensuojelun asiakkaana täytynyt tehdä valtavasti työtä löytääkseni tietoa edes perusoikeuksistamme.
Lastensuojelusta emme ole tietoa saaneet, vaikka olisi pitänyt. Selvitystyö onkin vaatinut kymmeniä puheluita, sähköposteja ja lastensuojelulain ja lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista lukemista. Olen soittanut sijoitettujen lasten yhdistyksiin, aluehallintovirastoihin, ylitarkastajille, juristeille, sosiaaliasiamiehille ja välillä potilasasiamiehelle. Olen kysynyt myös tavallisten ihmisten kokemuksia.
Olen onnistunut löytämään lastensuojelun kentältä luottohenkilöitä, jotka ovat auttaneet kulisseissa. (Kyllä, se on ollut valitettavasti tarpeellista. Olen tarvinnut ”suomentajaa” sille, mitä tapahtui tai on tapahtumassa, mitä se tarkoittaa ja mihin se mahdollisesti voi johtaa.)
Tietoa oikeuksistamme ei ole helposti saatavilla, vaikka pitäisi olla – etenkin, kun asia koskee elämän tärkeintä aluetta: perhettä ja kotia.
Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, tarkemmin sen neljännessä pykälässä, todetaan: ”Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet…”
Lastensuojelu tarjoaa monen kokemuksen mukaan lähtökohtaisesti pelkästään perhetyötä kaikille asiakkailleen riippumatta siitä, mitä perhe itse ja laki sanoo. Valtavan koneen työntekijöillä ei ole liikkumavaraa, eikä asiakkailla juuri vaikuttamisen mahdollisuuksia, vaikka muuta väitetään.
Kieltäytymisestä ei saisi tulla sanktioita, mutta siitä tulee. Yleensä aletaan uhkailla huostaanotolla.
Meillä on laillinen oikeus pyytää sellaista palvelua, josta olisi perheellemme hyötyä. Em. lain kahdeksannessa pykälässä todetaan: ”…on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen”.
Laki on siis puolellamme, mutta lastensuojelujärjestelmä valitettavasti ei. Kun pyysimme perhetyön sijaan muuta, lastensuojelussa tuli hiljaista. Mainittiin kilpailutus, ja sanottiin, ettei voida. Ainoa, mitä tarjottiin ja mihin painostettiin, oli perhetyö.
Sosiaaliasiamies neuvoi tekemään 1) hakemuksen, jossa pyydämme 2) avohuollon tukitoimena 3) sellaista tukea, jota toivomme 4) valituskelpoisena päätöksenä. Hän kertoi, että silloin lastensuojelun pitää käsitellä pyyntömme virallisesti ja perustella, jos palvelua ei tarjota. Tämän tiedon pitäisi olla kaikkien ulottuvilla.
Laki sanoo, että perheellä on oikeus kieltäytyä avohuollon tukitoimista eli meidän tapauksessamme perhetyöstä. Järjestelmä sanoo toisin.
Kieltäytymisestä ei saisi tulla sanktioita, mutta siitä tulee. Yleensä aletaan uhkailla huostaanotolla.
Kuulimme muualta, että meillä on oikeus pyytää palavereihin mukaan tukihenkilö, tallentaa palaverit, pyytää kirjaukset luettaviksi ja tehdä niihin korjauspyyntöjä.
Lastensuojelun dokumentaatio on yksi valtava kokonaisuus, jossa asiakkaan oikeusturva horjuu. Lastensuojelu kirjaa jokaisen kohtaamisen järjestelmäänsä. Tällä tavoiteltaneen avoimuutta. Kuitenkin kirjoitus on usein väistämättä tulkintoja, jotka ovat usein piilossa tapahtuvaa vallankäyttöä. Asiakkaan pitäisi jaksaa lukea ja korjauttaa kaikki, mikä tuntuu ylivoimaiselta jo muutenkin äärimmäisen stressaavassa tilanteessa.
Konkreettiset ehdotuksemme:
- Asiakkaan oikeudet ja tuki kootaan selkokieliseksi oppaaksi, joka on helposti saatavilla verkossa ja esitteinä.
- Dokumentaatioon uusi automaatio: kaikki palaverit tallennetaan. Audiodokumentit ovat pieniä, ja teknologia mahdollistaa niiden automaattisen litteroinnin. Näin palaveri kirjataan kokonaisuudessaan ilman tulkintoja, jolloin piilovallankäytön mahdollisuus vähenee.
Lue myös aiemmat kirjoitukset:
Kuka valvoo sijaisperheen työtä? (01.10.2020)
Miksi perhetyö on lastensuojelukoneen ainoa tukimuoto? (06.08.2020)
Onko lastensuojelulla sielua? (29.05.2020)
Saavatko perheet haluamaansa tukea lastensuojelussa? (30.04.2020)
Entä jos sinä päätyisit lastensuojelun asiakkaaksi? (23.03.2020)
Kommentit (4)