Hyppää sisältöön

Maaret Kallion neuvoja vanhemmille

Seuraa rauhaa. Näin kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija, kolumnisti Maaret Kallio on ohjeistanut itseään jo vuosien ajan. Hänelle lause tarkoittaa menemistä realiteettien ja totuuden suuntaan.
Julkaistu
Teksti Ulla Ojala
Kuvat WSOY / Mikko Rasila
Maaret Kallion neuvoja vanhemmille

Euroopan rauha on rikkoutunut, ja moni meistä on huolissaan tai pelkää tulevaa. Miten voimme pysyä kiinni rauhassa ja tuoda sitä myös lapsillemme ja nuorillemme?

Rauha tulee aloittaa niin läheltä kuin mahdollista. Meidän aikuisten pitää yrittää luoda rauhaa itseemme, sillä emme voi välittää sitä toisille, ellei meissä itsessämme ole sitä vilpittömästi. Pelko, hätä ja kauhu ovat hyvin tarttuvia tunteita. Hyvä uutinen on, että voimme tietoisesti tartuttaa toisiin myös rauhaa ja turvaa.

Aloita rauha läheltä, ole rauha. Oma ohjelauseeni on vuosien ajan ollut: Seuraa rauhaa. Se tarkoittaa menemistä kohti realiteetteja ja totuutta.

Jos esimerkiksi perheenäiti tuntee itsensä uupuneeksi, hänen ei pidä moittia siitä itseään tai työntää tunnetta pois. Asian toteaminen jo itsessään tuo levollisuutta. Kun hellittää taistelemisesta tosiasioita vastaan, mieli rauhoittuu. Vasta sen jälkeen pystyy miettimään, mitä tälle asialle tulisi tehdä.

Vaikein kohta on huomata oma tai toisen olo. Voinko hyväksyä sen vai puserranko vain eteenpäin ja työnnän tunteen sivuun?

Torjumme herkästi esimerkiksi lapsen pelon. Saatamme nopeasti todeta, ettei ole mitään pelkäämistä. Sen sijaan voisi ottaa rauhassa vastaan lapsen tunteen ja kysyä, mikä sinua pelottaa. Se antaa lapselle viestin, että hän tulee hyväksytyksi siinä olossaan ja tilassaan, missä hän on oman mielensä sisällä. Yleensä pelko jo tästä asettuu itsestään.

Jos olo tuntuu tässä maailmanajassa levottomalta ja rauhattomalta, mitkä keinot ovat hyödyllisiä oman itsen rauhoittamisessa?

Itseään pystyy rauhoittamaan kehon kautta. Pelko ja hätääntyminen ovat hyvin kehollisia kokemuksia. Keskeinen keino olon tasaamisessa on hengittäminen. Vedä rauhallisesti ilmaa sisään nenän kautta ja hengitä se ulos suun kautta hyvin hitaasti. Toista kymmenen kertaa.

Tämä luo myös hallinnan kokemusta: voin vaikuttaa johonkin. Se on mielen ja tunteiden kannalta todella tärkeää.

Myös oman tai toisen olon sanoittaminen rauhoittaa. Se jäsentää kokemusta ja luo jälleen hallinnan tunnetta. Lasta auttaa, kun vanhempi sanoo esimerkiksi huomaavansa, kuinka pettynyt olo tällä on. Mutta samalla aikuisen tehtävä on vetää rajat: teemme silti näin.

Omaan mieleen pääsee sisälle myös tarpeiden kautta. Tunteiden alla on aina tarpeita. Jos maltamme pysähtyä tunnustelemaan oloamme, yleensä tiedämme, mitä tarvitsemme juuri nyt. Esimerkiksi väsynyt tietää tarvitsevansa loikoilua. Tarve menee aina paljon syvemmälle kuin halu.

Sinulta ilmestyi maaliskuussa runokirja Välillä olet varpuseni (wsoy.fi). Kirja sanoittaa lempeästi lorutellen vauvan erilaisia oloja ja tunneilmaisuja. Miksi halusit kirjoittaa tämän kirjan?

Lempeys ja pehmeys on tärkeää juuri nyt. Haluan myös leikkisästi lorutellen kertoa, että tunnetaitojen opettamisesta lapselle ei pidä tehdä suorittamista. Vauvalle tärkeitä ovat äänensävyt ja kosketus ja se, että joku on hänen kanssaan. Sama pätee meihin aikuisiinkin.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.