Kuukauden kirjat: Lukijaystävälliset lastenkirjat innostavat lukemaan

Juuri lukemaan oppineiden helppolukuiset kirjat keikkuvat harvemmin palkintolistoilla. Pienimuotoisia kirjoja ei vieläkään koeta jylhän ja laajan fantasian veroisina taideteoksina, vaikka ne pursuavatkin hassua huumoria, oikkuja, outoutta ja elämäniloa.

Lukijaystävällinen houkutuskirja on aina ja ikuisesti vitsikirja.

Leea Virtasen Ujo piimä – (WSOY 1976) ja Ulla Lipposen Kilon poliisi ja muita koululaisjuttuja – (SKS 1987) koululaisvitsikokoelmista on edetty erilaisia aineistoja yhdisteleviin viihdekirjoihin.

Juhana Salakarin ja kuvittaja Jii Roikosen Vitsipitsi (Otava) tykittää vitsien ohella sarjakuvia ja humoristisia kertomuksia.

Kirjassa vilahtelevat myös suosikkitubettajat Harri ja Petri. Kolmekymppiset kaksoset kertovat sketsien tekemisen juurista, vaikka siitä unohtumattomasta koulumuistosta, ”kun opettaja luki kirjaa, jossa oli paljon kakka-sanoja”. Tulevat tubettajat osasivat antaa lukutuokiolle arvoa.

Koulumuistot ovat tärkeitä myös Dav Pilkeylle, maailmankuululle amerikkalaiselle sarjakuvaromaanien tekijälle. Lukihäiriöinen poika kehitteli hassuja hahmoja, kun joutui kykkimään käytävällä oppituntien aikana ja on kouluvuosistaan asti piirrellyt supersuosittuja Koiramies-sarjiksia.

Koiramies: Pipot ja rangaistus (Tammi, suom. Jaana Kapari-Jatta) jatkaa ihanan pähkähullua, naivistista sarjaa. Rivakka juoni ja kaikki hassuudet eivät hukuta tärkeintä: Koiramies on inhimillisyyden asialla.

Huippusiistiä koulussa

Aloittelevien lukijoiden kirjasarjat ovat lastenkirjallisuuden onnellista ydintä. Kirjat ovat hauskoja ja joskus vähän jännittäviä, mutta ihan aina iloisia ja värikkäitä.

Vieläkin harmittaa, että Tammi lopetti tutut helppolukuiset sarjansa. Tilalle ovat tulleet WSOY:n Lukupalat- ja Kariston Kirjakärpänen-sarjat.

Koulun kihisevä arki kiinnostaa pieniä lukijoita, niinpä koomisia tarinoita sieltä on aina saatavilla. Isompien lasten ja nuorten kirjallisuudesta koulu puuttuu lähes tykkänään.

Taru Viinikaisen kirjoittamassa ja Netta Lehtolan kuvittamassa Neppari ja lemmikkipäivä -kirjassa (WSOY) Neppari-tyttö on hulluna pupuihin, eikä lähde minnekään ilman pupunkorvia. Perinteinen lemmikkipäivä onnistuu allergioiden takia kameran ja valkotaulun avulla.

Kirja on sydämellisen lämmin ja ystävällinen. ”Toista niin kivaa opettajaa ei olekaan!” Neppari huokaisee Pepe-opestaan.

Roope Lipastin Aavepartio ja luurankotanssi (WSOY, kuv. Mari Luoma) painottuu hyvää tekevän kauhun ja arvaamattomuuksien puolelle. Opettajan hankkima opetusluuranko osoittautuu yllättävän eloisaksi. Luoma on päässyt kuvituksessaan herkuttelemaan mustalla huumorilla.

Eloisa opetusluuranko tarjoaa kauhua!

Tuula Kallioniemi on rennolla päällä Riehureput-sarjansa uutuudessa Supiseva sukka (Karisto, kuv. Virpi Penna). Opettaja keksii pyytää oppilaita tuomaan kouluun erityiset sukat, joille hän tekee sellaisen taikatempun, että ne jalassa pidetään suu supussa, mistä syntyy tietysti aikamoinen sukkasotku.

Luokassa nauretaan ”kuin harakat tunkiolla” ja se on ”hulvaton kuin huvipuisto”. Kirjailija nautiskelee yhtä hyvin pienistä kielen vivahteista kuin reippaasta liioittelusta. Kuvitus on ihanan ilmeikästä ja vauhdikasta.

”Parempi olla elävä kuollut kuin elää kuollutta elämää!”

Ripaus taikaa piristää aina. Mielikuvitus hipaisee hauskasti Asia Citron Sara ja Sassafassa -kirjoja. Tieteellisiä kokeita tekevä Sara ja hänen kissansa tutustuvat taikaotuksiin, joita perheen kiltti mutta arkinen isä ei näe ensinkään. Hirviöitä ja hometta -kirjassa (Kumma, kuv. Marion Lindsay, suom. Jade Haapasalo) Sara auttaa lempeää hirviötä, jonka turkki homehtuu. Hometta kukkivana kun ei ilkeä osallistua hirviökekkereihin. Mietintäkakkulat apunaan Sara kokeilee, olisiko säilöntäaineista apua.

Maagisuus, huumori ja sydämellisyys yhdistyvät brittiläisessä lastenkirjassa, joka houkuttelee yhtä hyvin ääneen luettuna kuin aloittelevan lukijan helppolukuisena hotkaisupalana.

Suloiset hirviöt vaihtuvat zombeiksi italialaisen Barbara Cantinin Mortina-sarjassa. Absurdista ilmapiiristä ja seikkailusta pitävät huolen mm. Tuoni-täti, isoeno Kuolevi ja Kaiho-koira. Mortina ja loma Lummelammella -kirjassa (Tammi, suom. Katariina Heilala) Villa Tuonelan väki lähtee lomanviettoon Villa Perikatoon. Mortina-tyttö on kirjan lopussa sitä mieltä, että ”parempi olla elävä kuollut kuin elää kuollutta elämää”!

Selko selvittää sotkut

Selkokirjallisuus taikoo auki lukusolmut. Teknisesti ja kielellisesti helpotetut kirjat tunnetaan jo niin hyvin, että niistä on todellakin apua silloin, kun tavalliset kirjat tuntuvat takkuisilta.

Tuomas Kilpi on suomentanut ja mukauttanut luistavasti Lewis Carrollin nonsense-kirjan Liisa Peilimaassa (Oppian). Liisa solahtaa peilin kautta maailmaan, jossa tapaa yksisarvisen, Vinku-Villen ja Humppeli Tumppelin. Muodonmuutokset ja nurinkurisuudet kutsuvat klassiseen satuseikkailuun.

Pikakaistoja maailmankirjallisuuteen

Selkokirjat tarjoavat pikakaistan maailmankirjallisuuteen, sen osoittaa Ihmemaan Liisakin!

Realismia ja jännitystä iskee Tapani Bagge lastendekkarinsa selkoversiossa Polkupyörävarkaat (Avain, kuv. Maria Wager). Elsan ja Elmerin etsivätoimisto joutuu koetteille, mutta jännittävää on myös seurata kahden erilaisen ihmisen ystävystymistä. Hyvään selkokirjaan mahtuu luonteitakin.

Kauhukirjailijana tunnetun Marko Hautalan Lauri Luu -kirjat ovat sukkelaa luettavaa, vaikka eivät ole suoranaista selkoa. Lauri Luu ja riivattu lukukoira (Haamu, kuv. Broci) sisältää hyvän tupsahduksen taikuutta ja kummaa. Näyttämönä on kirjasto ja sen kellari. Lauri on vastentahtoinen lukija, eikä lukukoirastakaan ole apua. Tarvitaan hiukan kauhua ja sekasortoa ennen kuin kirjat alkavat kiinnostaa…

Arjen ihmeitä Auringonkukkatiellä

Lastenkirjallisuudessa on kaikeksi onneksi myös ihan tavallista arkea, jota pienet asiat ryydittävät. Ruotsalaiset kirjailijat osaavat sen taidon kadehdittavan hyvin.

Josefine Sundströmin ja kuvittaja Emma Göthnerin Saagan seikkailut -sarjassa koetaan pikkuruisia seikkailuja ja kotoisia iloja. Varkaus-osassa (Otava, suom. Katriina Kauppila) Saaga ihmettelee, miksi Auringonkukkatiellä tulvii niin paljon epämiellyttävää jätettä, jonka syyllisestä ei ole tietoa. Rappusilla istuskeleva ja piirtelevä pikkutyttö huomaa nälkäisen ketun vierailut, mistä alkaa arkinen mutta puuhakas tapahtumasarja.

Näissä kirjoissa on hyvää tekevää lämpöä ja turvallisuutta.

Nopeaa silmäiltävää

Lapsille ja nuorille esitellään yllättävän laiskasti lehtiä. Lehtiyhtiöt ovat perustaneet uutislehtiä lapsille, mutta kirjastot tilaavat niitä ja perinteisiä lastenlehtiä turhan kitsaasti.

Kirjastojen ykkössuosikki on vuosikymmenestä toiseen Koululainen, jota voi nykyisin luonnehtia varhaisnuortenlehdeksi.

Värikäs ja monipuolinen lehti muistaa askartelijoita, kokkaajia, pelaajia, lemmikkien ystäviä… Yhteistyössä Suomen Kuvalehden kanssa lehteen syntyy Lasten uutismaailma. Vuoden 2023 ykkösnumeron pääjuttu vieraili Kangasalan Suoraman koulussa, joka voitti lehden järjestämän Reilu luokka -kilpailun.

Koululaiseen toivoisi enemmän kertomuksia, novelleja ja runoja. Hienoa kuitenkin, että se julkaisee lastenkirja-arvosteluja!

Lehdet voivat olla hyvä valinta sellaiselle lukijalle, joka ei oikein tunne olevansa kirjojen ystävä. Kirjavinkkauksen rinnalle tarvitaan lehtivinkkausta!