Hyppää sisältöön

Kun lapsi otetaan huostaan, vanhempi kokee tunnemyrskyn

Virpi Lehtosen tytär otettiin huostaan. Lehtonen kävi läpi vertaistukihenkilökoulutuksen ja tukee nyt vanhempia, joiden lapsi on otettu huostaan.
Julkaistu
Teksti Ulla Willberg
Kuvat Pasi Leino
Kun lapsi otetaan huostaan, vanhempi kokee tunnemyrskyn

Virpi Lehtonen toivoo, että hän pääsisi pian tukemaan vanhempia, joiden lapsi on otettu huostaan. Hän olisi itse aikoinaan kaivannut vertaistukihenkilöä.

– Kun kuulin koulutuksesta, tiesin heti, että se on minun juttuni, turkulainen Virpi Lehtonen, 50, kertoo.

Hän kouluttautui viime syksynä kokemuskumppaniksi ensimmäisten joukossa Perhekuntoutuskeskus Lausteella Turussa. Opetusta järjestettiin noin 100 tuntia elokuusta joulukuulle iltaisin ja viikonloppuisin. Läpi käytiin lastensuojelun palvelujärjestelmää, lastensuojelulakia, vanhempien ja perheiden oikeuksia, etiikkaa sekä sitä, miten tunnistaa vanhempien vahvuuksia ja voimavaroja.

– Työskentelimme pienryhmissä. Omassani oli neljä vanhempaa. Aluksi kerroimme omat tarinamme ja työstimme niitä. Kaikki tarinat olivat ihan erilaisia.

Lehtosen vaikeat vuodet äitinä alkoivat, kun hänen tyttärensä täytti 13 vuotta ja siirtyi yläkouluun.

– Hänelle tuli tosi kova murrosikä. Lastensuojelu ojensi minulle lankoja, siis tukitoimia, toisensa perään. Otin kiinni aina uudesta, mutta ei sekään toiminut. Jospa minulla olisi ollut tukena toinen vanhempi, joka on kokenut saman. Ihminen, jonka kanssa olisin voinut luottamuksellisesti jutella epätoivon hetkinä. Ihminen, joka olisi antanut toivon kipinää, että selviämme.

Lastensuojelu onnistui yksinhuoltaja Lehtosen perheen kohdalla hienosti, mistä hän on kiitollinen. Hän kiittää myös äitiään, joka jaksoi rohkaista ja kannustaa.

– Olisin silti kaivannut vertaistukea. Kaikkein kipeimmin olisin kaivannut kumppania palavereihin, joissa keskityin vain seuraamaan, miten tytär käyttäytyy. Kaikki mitä niissä puhuttiin, meni ohi.

Koulu tekee lastensuojeluilmoituksia

Koulu teki tyttärestä useita lastensuojeluilmoituksia poissaolojen vuoksi.

– Alkoholista tai huumeista ei ollut kyse. Hän vain päätyi isojen tyttöjen piireihin ja alkoi matkia kovisten käytöstä, Virpi Lehtonen kertoo.

Tilanne kärjistyi puolessa vuodessa.

– Pyysin, että lastensuojelu ottaisi tytön rauhoittumaan. Hänet sijoitettiinkin kiireellisesti kuukaudeksi. Onneksi, sillä muuta vaihtoehtoa en enää nähnyt.

Lastensuojelun asiakkuus jatkui avohuoltona. Se ei toiminut toivotusti, joten kolmen kuukauden kuluttua tytär sijoitettiin uudestaan kuukaudeksi.

Olin niin uupunut, että kerjäsin, että ottakaa tyttö minulta pois.

– Olin niin uupunut, että kerjäsin, että ottakaa tyttö minulta pois. Mutta minua kannustettiin, että ei Virpi, se on ihan viimeinen vaihtoehto. Tartu, Virpi, vielä tähän, yritetään tätä!

Perhe otetaan huostaan

Äiti ja tytär pääsivät huostaan perheenä.

– Muistan aina, mitä Lausteella sanottiin: emme ole täällä neuvomassa vanhempia, vaan hakemassa vaihtoehtoja, jotta yhteispeli nuoren kanssa toimii. Juuri niin tapahtui, Virpi Lehtonen sanoo.

Lastensuojelun asiakkuus ei ole häpeä.

Hän oppi WhatsApp-viestittelemään tyttärelleen kotosalla. Onko nälkä, hän kyseli alakerrasta. Ei oo, vastasi tytär yläkerrasta.

– Äidin ääni, katsekin voi ärsyttää teiniä. Inhoan riitaa, ja minun oli vaikea ottaa äyskäisyjä vastaan. Näin tilanteet ohitettiin.

Lehtonen alkoi myös antaa rauhoittumisaikaa tyttärelleen.

– Ymmärsin, että olemme erilaisia: hän tarvitsi tilaa tunnekuohun tullessa.

Vaikeuksista huolimatta äiti ja tytär ovat aina olleet läheisiä. He ovat nykyään parhaimpia ystäviä, ja 19-vuotias tytär asuu jo omillaan.

– Tyttäreni on niin positiivinen ja ihana ihminen kuin olla voi. Pystymme juttelemaan kaikesta.

Isoäiti ja lapsenlasi kasaavat rannalla kiviä keoksi. Sininen taivas.

Virpi Lehtosella on aina ollut läheiset välit tyttäreensä, jonka pojan kanssa hän käy ulkoilemassa Ruissalon saaressa Turussa.

Lastensuojelun kauhutarinoita

– Lastensuojelusta on netissä paljon kauhutarinoita, ja varmasti asioita menee myös pieleen, Virpi Lehtonen sanoo.

Hänestä on iso epäkohta, jos vanhemmat eivät pelon vuoksi hae apua. Lastensuojelun asiakkuus ei ole häpeä, Lehtonen korostaa.

Kun lapselle tulee ongelmia, ajatellaan, että hirveä perhe.

– Kun lapselle tulee ongelmia, ajatellaan, että hirveä perhe. Ei se niin mene. Ongelmia voi tulla kenelle vaan. Olen kasvattanut molemmat lapseni samalla tavalla, mutta vain toiselle tuli teiniangsti. Asuinpaikkaakaan ei voi syyttää, asuimme rauhallisella alueella.

Lehtonen ei ole koskaan epäröinyt avun hakemista. Lasten ollessa pieniä hän haki neuvoja perheneuvolasta.

– Se on ollut perheemme onni.

Hän odottaa innolla pääsyä kentälle.

– Meitä ensimmäiseltä kurssilta valmistuneita on 15. Olisi hienoa, jos meitä tarjottaisiin vanhemmille heti ensimmäisestä lastensuojeluilmoituksesta. Mikä valaisi luottamusta enempää kuin että sossuihmisellä on tarjota tämmöinen tavallinen ihminen välittäjäksi rinnalle kulkemaan?

 


Mallia lastensuojeluun New Yorkista

Kasvatus ja perheneuvonta ry Kasperin Voikukkia-toiminta kehittää tukea ja palveluja sijoitettujen lasten vanhemmille. Koko sen tiimi tutustui New Yorkin lastensuojeluun loppuvuodesta 2019.

– Tapasimme viiden lastensuojelujärjestön edustajia johtajista tiiminvetäjiin ja vertaistukihenkilöihin. Vaikuttavinta oli nähdä, miten hienosti vertaistukihenkilötoiminta on New Yorkissa nivottu osaksi lastensuojelujärjestelmää, asiantuntija Mirjami Koivunen kertoo.

Kaikille vanhemmille tarjotaan heti vertaistukihenkilöä (Parent Advocate), joka on vanhemman puolestapuhuja ja sillanrakentaja. Alkutapaaminen järjestetään viimeistään silloin, kun ensimmäisestä lastensuojeluilmoituksesta on kulunut 72 tuntia.

– Työnkuva on monipuolinen. Osa vertaistukihenkilöistä saattoi vanhempia konkreettisesti palveluihin ja katsoi, että vanhemmat ottivat niitä vastaan.

Vanhemmat sitoutuvat lastensuojetyöhön

Palveluja hyvin matalalla kynnyksellä vanhemmuustaitojen tukemisesta päihdekuntoutukseen on tarjolla enemmän kuin Suomessa.

– Asiakaslähtöisyys motivoi ja sitouttaa vanhemmat, minkä seurauksena huostaanotot ovat vähentyneet merkittävästi, Koivunen kertoo.

Lastensuojelun asiakkuus toi vanhemmat parhaimmillaan yhteisön jäseniksi ja motivoi heitä ryhtymään myöhemmin vertaistukihenkilöiksi. Valmennuksen tai mentoroinnin läpikäytyään he toimivat kokemusasiantuntijoina tasavertaisina muiden tiimin jäsenten kanssa ja osallistuvat kehittämistyöhön. Heidän palkkansa maksaa New Yorkin kaupunki.

Kasper käynnistää vierailun vauhdittamana keväällä oman Soihtu-valmennuksensa, joka kestää 50 oppituntia.

– Pyrimme kouluttamaan kokemusasiantuntijoita kaikkialle Suomeen, Koivunen kertoo.

Onnistuminen riippuu siitä, miten kunnat ja lastensuojelun toimijat lähtevät mukaan.

Kasper on mukana myös Perhekuntoutuskeskus Lausteen Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeessa.

 


Lastensuojeluun tarvitaan vallankumous

Kokemuskumppani-koulutus (Lauste.fi) on kehitetty Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:n Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeessa. Vuoden 2022 loppuun mennessä koulutetaan noin 100 kokemuskumppania Varsinais-Suomeen. Meneillään on jatkuva haku.

– Kokemuskumppanit ovat koulutettuja oman kokemuksensa asiantuntijoita, joilla on arvokasta omakohtaista tietoa lastensuojelusta asiakkaana ja lastensuojelulapsen vanhempana, hankepäällikkö Tatu Moisio määrittelee.

Lastensuojelun asiakas voi olla kumppani

Tavoitteena on vallankumous lastensuojelussa. Esikuva on New Yorkin malli, jossa jokaisella vanhemmalla on oikeus vertaistukihenkilöön. He työskentelevät tasavertaisina palkattuina työntekijöinä osana lastensuojelun tiimejä.

– Vanhemmat nähdään mallissa aktiivisina oman elämänsä asiantuntijoina. Tavoite on valaa voimaa vanhemmuuteen vertaistuen ja lastensuojelun asiakkuuden myötä.

Moisio korostaa, että olennaista on saada Suomeen sama ajatusmalli asiakkaasta kumppanina – ei niinkään tietty toimintatapa.

– Näin voidaan tuoda kokemuksellista tietoa akateemisen tiedon rinnalle. Samalla vanhemman asema lastensuojelussa vahvistuu. Hän muuttuu aktiiviseksi toimijaksi, joka osallistuu myös kehittämistyöhön ja voi nostaa esiin huomaamiaan epäkohtia.

Apua kuntien lastensuojeluun

Kokemuskumppanit pääsevät koulutuksen lopuksi harjoittelujaksolle Lausteen yhteistyökumppanien organisaatioihin näyttämään osaamistaan. Mukana ovat Turku, Kaarina, Naantali ja Salo sekä yhdeksän lastensuojeluyhdistystä tai -järjestöä.

Asiakkaasta kumppaniksi -hanke kannustaa kuntia hyödyntämään kokemuskumppaneita ja maksaa aluksi hankerahoituksesta heidän palkkionsa. Kokemuskumppani voi myös toimia pienryhmävetäjänä tai kehittämis- ja vaikuttamistyössä.

– Toivomme, että he juurtuisivat tiimien asiakastyöhön ja että kunnat hankkisivat itse heidän palvelujaan hankkeen päätyttyä. Aika näyttää, voisiko kokemuskumppani olla myös Suomessa tasavertainen, työsuhteessa oleva työntekijä. Se on unelmamme.

Asiakkaasta kumppaniksi -hanke on kolmivuotinen (2020–2022) STEA-rahoitteinen kehittämishanke.

Nuori mies lippis päässä ja silmälasit päässä nojailee seinään ja hymyilee.

Tatu Moision mielestä on korkea aika, että vanhempien ääni tulee kuulluksi lastensuojelussa.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Hanna Heinonen, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

 

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.