Ekologisista valinnoista on tullut valtavirtaa

Nea Helston, 42, ja Mikko Heikkosen, 43, arvot ja elämäntapa ovat muuttuneet vain vähän kymmenen viime vuoden aikana. Pienet, ekologiset valinnat ovat edelleen osa perheen arkea. 

Mikko on vegaani, ja Nea on ollut kasvissyöjä jo melkein 30 vuotta. Myös perheen lapset Luka, 13, ja Unna, 10, ovat olleet kasvissyöjiä vauvasta asti. 

Kierrättäminen ja luonnonmukaiset tuotteet ovat niin itsestään selvä osa elämää, ettei sitä tule enää ajateltua. Maailma ympärillä on kuitenkin muuttunut. Ekologisista arvoista on tullut vahvemmin valtavirtaa ilmastouutisoinnin ja -keskustelun myötä. 

– Hippikauppa, jossa kävin täyttämässä pesuainepulloja vuosia sitten, on nyt iso maanlaajuinen ketju, ja luonnonkosmetiikan vaihtoehtoihin hukkuu. Siitä on tullut luksusta, joka myy, Nea sanoo. 

Kymmenen vuotta sitten perhe oli sitoutunut vaipattomuuteen, jonka myötä 3 000 kiloa vaippajätettä jäi syntymättä. Nykyisin Nea ja Mikko kokevat, että monet muut tekevät radikaalimpia ympäristövalintoja kuin he itse. 

– En koe, että olisimme enää mikään esimerkkiperhe ekologisissa valinnoissa. Omassakin tuttavapiirissä on ihmisiä, jotka eivät esimerkiksi lennä lainkaan, Nea pohtii. 

Unna (vas.) on ollut kasvissyöjä vauvasta asti ja Nea ja Mikko omista nuoruusvuosistaan lähtien.

Kauppaan vain kerran viikossa 

Moni asia on pysynyt perheen elämässä samana kuin ennen, mutta muutoksiakin on tullut. Koti on edelleen Helsingissä, Maunulassa, mutta kerrostalosta on muutettu 1950-luvulla rakennettuun rivitaloon.

Mikko työskentelee erityisopettajana, ja Nea opettaa joogaa. Perheessä on auto, jota tarvitaan lähinnä Mikon musiikkiharrastusten ja Lappeenrannan–sukulaismatkojen vuoksi. Arkiset työmatkat sujuvat yleensä polkupyörällä ja julkisen liikenteen avulla. 

Autosta tehtiin pari vuotta sitten etanolilla kulkeva. Lisäosan asentaminen maksoi muutaman satasen. Se saastuttaa nyt 85 prosenttia vähemmän kuin ennen. 

Perhe käy ruokaostoksilla kerran viikossa, mikä vähentää kauppamatkoja, mutta on myös taloudellinen ratkaisu. Kun viikon ruoat suunnitellaan tarkasti, heräteostoksia ei tule. 

Myös vettä säästyy kuin huomaamatta. Nea asui nuorempana Australiassa ja oppi siellä, ettei vessaa tarvitse välttämättä vetää joka käynnin jälkeen. 

– Australiassa sanottiin ’If it is yellow, let it mellow, if it is brown, flush it down’. Tämä toimii meillä hyvin. Mutta sitten kun on tulossa vieraita, täytyy muistaa käydä vetämässä vessa, Nea nauraa.

Mikko Heikkonen tarttuu auton rattiin lähinnä musiikkikuvioiden sekä mökki- ja sukulaismatkojen vuoksi. Auto kulkee etanolilla ja saastuttaa vähemmän kuin ennen.

Luonto- ja museoretket ovat ekotekoja 

Luka ja Unna käyvät partiossa, jossa opitaan luonnossa liikkumisen taitoja. Perhe on myös retkeillyt paljon lähiluonnossa varsinkin lasten ollessa pieniä. Myös kulttuuriin on tutustuttu yhdessä. Unnan suosikki on Espoon modernin taiteen museo Emma ja suosikkiluonnonpuisto Repoveden kansallispuisto. 

Välillä Nea ja Mikko miettivät, millaisia valintoja heidän lapsensa tekevät myöhemmin. Ovatko he kasvaneet vanhempiensa arvoihin vai alkavatko jossain kohtaa kapinoida niitä vastaan? Vielä siitä ei ole näkynyt merkkejä. 

Jokin aika sitten kotona alkoi tuntua viileältä. Hetken ihmettelyn jälkeen asia selvisi. Luka oli lukenut, että huonelämpötilan laskeminen säästää energiaa ja sulkenut lämpöpatterit. 

Luka on osallistunut Greta Thunbergin aloittamaan nuorten koululakkoliikkeeseen ja ollut aktiivisesti järjestämässä Fridays for Future -mielenosoituksia.

Hän liittyi hiljattain Vasemmistoliiton jäseneksi. Vanhemmat ovat iloisia lapsensa oma-aloitteisesta aktiivisuudesta, mutta ovat samalla tarkkoja siitä, etteivät sälytä ympäristöpaineita lastensa hartioille. 

– En halua viestittää lapsille, että ekologiset valinnat olisivat paremmuuden mittari. Eikä ihanteita pitäisi tuoda esiin syyllistäen tai kireiden tunteiden kautta, Nea pohtii.

Lentäminen tuskin vähenee 

Vuosien aikana perhe on viettänyt aikaa Intiassa Nean joogaopettajauran vuoksi ja asunut kuukauden kerrallaan Mysoressa, Etelä-Intiassa. Lentäminen ei ole heille ylpeilyn aihe. 

– Toivon, että jatkossa löydetään ratkaisuja, ettei päästöjä synny enää niin paljon kuten autoiluunkin on löydetty. En usko, että lentäminen itsessään vähenee oleellisesti, Mikko pohtii. 

Siihen, etteivät Mikko ja Nea kutsu itseään enää kovin ekologisiksi, löytyy muitakin syitä. Asunto on aika tilava: lapsilla on omat huoneet ja kummallakin vanhemmalla työhuoneet. 

– Jos miettisimme asumista tiukasti ympäristö- ja ilmastonäkökulmista, asuisimme kaksiossa, Mikko sanoo. 

Viime syksynä perheeseen tuli kaksi löytökissaa: Pilkku ja Mayhem. Se sai Nean miettimään lemmikkien hiilijalanjälkeä. Perhe on etsinyt kultaista keskitietä, jossa otetaan huomioon ilmastoasioita, mutta huomioidaan myös kissalle tyypillinen elämä. Kissojen hiekkana käytetään suomalaista puupellettiä, ja ruoaksi tarjotaan suomalaista täysraakaravintoa. 

– Kymmenen vuoden päästä meillä on luultavasti kesätalo 100 kilometrin päässä ja voivottelemme, miten ajamme autolla sinne ja takaisin. Ajamme silloin kuitenkin hyvin päästöttömästi, ja mökkiä lämmitetään maalämmöllä ja aurinkopaneeleilla, Mikko uskoo. 

Mikolle ja Nealle järkevän kokoiset ympäristövalinnat ovat mukavuustekijöitä, jotka vahvistavat elämän laatua.

Järkevän kokoisia valintoja 

Perinteisesti arvoihin suhtaudutaan nuorena intohimoisesti. Kun ikää tulee lisää, arvot ikään kuin sulavat ja jäävät enemmän taustalle. Nea ja Mikko kokevat, että he ovat tehneet aina omasta näkökulmastaan järkevän kokoisia valintoja. 

– En ole koskaan ollut mikään lipunheiluttaja tai käynyt tekemässä liharekkaiskuja, Mikko sanoo. 

Mikon ja Nean mukaan ympäristö- ja ilmastoasioita voi huomioida niillä elämän osa-alueilla, joissa se tuntuu luonnolliselta. Eikä kannata ottaa stressiä, jos ei pysty elämään ihanteidensa mukaisesti kaikkialla ja koko ajan. Se ei mitätöi hyviä juttuja. 

– Julkinen keskustelu on välillä sellaista, että ilmastoasiat ovat ihan huuhaata tai sitten mikään ei riitä, Mikko sanoo. 

Opettajana työskennellessään hän on huomannut, että kestävä kehitys ja ilmastoasiat ovat nykyisin vahvasti opetussuunnitelmassa mukana. 

– Lapsille ei tarvitse selittää näitä asioita samalla tavalla kuin joskus omanikäisille. Olen myös ollut yllättynyt siitä, miten aktiivinen ja tiedostava hiljainen massa meillä on ikäjanan vanhemmassa päässä. Siellä tehdään jo nyt isoja muutoksia. 

Seuraava sukupolvi on meitä viisaampi.

 toimitukselta lopuksi…

Tapasimme Mikko Heikkosen ja Nea Helston perheen edellisen kerran syyskuussa 2011. Luka oli tuolloin 3- ja Unna 1-vuotias. 

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä. 

Hanna Heinonen, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi