Einekset vaihtuivat itse tehtyyn kotiruokaan

Einekset vaihtuivat itse tehtyyn kotiruokaan, ja kauppalistalta löytyy nykyisin pakastevihannesten sijaan tuoretta kukkakaalia, kvinoaa ja herkkusieniä. Näin yhdeksänkuisen Paavon äiti Heli Bergroth kuvailee perheensä ruokatottumusten muutosta.

Muutoksen sai aikaan Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hanke (ensijaturvakotienliitto.fi), jossa kokkolalainen Bergroth oli mukana helmikuusta kesäkuuhun.

Syksystä 2021 kesään 2022 jatkuneen hankkeen aikana reilut 60 perhettä eri puolilta Suomea sai kotiinsa kerran kuussa ruokalaatikon, jossa oli muun muassa raaka-aineet ja reseptit viikon seitsemään kasvisruoka-ateriaan, välipaloihin sekä tietoa vauvaperheen ravitsemuksesta. Kaikkiaan perheille jaettiin lähes 400 laatikollista ruokaa.

Kokeilun tarkoitus ei ollut tehdä perheistä kasvissyöjiä, vaan ylipäätään lisätä kasviksia ruokavalioon. Arviolta kolme neljästä suomalaisesta syö liian vähän kasviksia.

Laatikosta löytyi usein kaikille tuttuja raaka-aineita kuten perunaa ja porkkanaa, mutta aina myös hieman eksoottisempia kasviksia kuten bataatteja ja linssejä.

Ruoka-alan yhteiskunnallinen yritys Venner (venner.fi) kokosi laatikot ja kehitti reseptit.

Vanhemmat valmistivat samoilla ohjeilla kasvisruokaa myös yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) vauvaperheille tarkoitetuissa päiväryhmissä. Ruuanlaittoon keskittymisessä auttoi, että ohjaajat huolehtivat lapsista vanhempien ahertaessa keittiössä.

Heli Bergroth oli mukana Kokkolan ETKL:n päiväryhmätoiminnassa.

Onnistumisen kokemuksia ja itsevarmuutta

Kasvikset entistä tutummiksi ja aiempaa useammin vihanneksia, hedelmiä ja marjoja vauvaperheiden lautaselle. Vanhemmille lisää kokkaustaitoja ja varmuutta ruuanlaittoon. Perheen yhteisistä ruokahetkistä tapa. Tukea perheiden taloudelliseen pärjäämiseen ja hyvinvointiin. Muun muassa tällaisia tavoitteita hankkeella oli.

Ammattikorkeakoulu Arcadan (arcada.fi) tutkija Susanne Ådahl selvitti kokeilun vaikutuksia haastattelemalla siihen osallistuneita vanhempia sekä teettämällä useita erilaisia kyselyjä vanhemmille ennen ja jälkeen kokeilun.

Hankkeen aikaan Ådahl työskenteli tutkimuksen toteuttaneessa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiössä (ITLA) (itla.fi).

– Yhdessä ruuan laittaminen toi vanhemmille päiväryhmissä onnistumisen kokemuksia ja antoi heille itsevarmuutta kokkaamiseen. Se oli ehkä suurin muutos, Ådahl sanoo.

Heli Bergroth on samaa mieltä:

– Yhdessä kokkaaminen muiden äitien kanssa toi uskallusta ruuanlaittoon. Jos jokin resepti näytti alkuun hankalalta, yhdessä tehdessä ja töitä jakaessa huomasi, ettei se niin vaikeaa ollutkaan.

Perheistä lähes 95 prosenttia kertoi oppineensa valmistamaan vauvalle aiempaa terveellisempää ruokaa. Noin 40 prosenttia vanhemmista kertoi ottaneensa vähintään neljä ruokalaatikoiden kautta tutuksi tullutta reseptiä toistuvaan käyttöön. Moni vakuutti myös tutustuneensa uudenlaisiin kasviksiin ja lisänneensä kasvisten määrää perheen ruokavaliossa.

Bergroth kehuu ruuanlaittotaitojensa karttuneen melkoisesti. Onpa resepteistä muutama muodostunut hänen bravuurikseen.

– Kun ennen en pitänyt ruuanlaitosta, olen nyt suorastaan innoissani kokkaamisesta. Sain hirveästi motivaatiota. Samalla tutustuin moniin minulle uusiin ruoka-aineisiin, joista osa on jäänyt pysyvästi ostoslistalle.

Jatkossa hän aikoo valmistaa ruokaa myös pakkaseen kiireisten päivien varalle.

Vaivannäkö lisää ruuan arvostusta

Vauvaperheille tarkoitettujen reseptien ideana oli, että samalla kun laittaa muulle perheelle ruokaa, valmistuu myös vauvalle sopiva ateria. Heli Bergroth ei ole toistaiseksi vielä hyödyntänyt reseptejä tällä tavalla.

– Nyt Paavo syö enimmäkseen soseita ja maistelee jonkin verran sormiruokaa.

Vastaisuudessa Bergroth aikoo ottaa Paavon mukaan ruuanlaittoon. Päiväryhmässä käydessään hän pani merkille, miten hieman isommille lapsille voi antaa pieniä ruuanlaittoon liittyviä tehtäviä.

”Itse tehty ruoka on saanut arvostamaan yhteistä ruokahetkeä.”

Hanke muutti myös Bergrothien ruokahetkiä:

– Nyt, kun aterian on valmistanut itse, ruokailuun keskittyy paremmin kuin ennen. Itse tehty ruoka on saanut arvostamaan yhteistä ruokahetkeä. Toivon, että Paavo omaksuu avoimen suhtautumisen ruokaan ja on ennakkoluuloton erilaisten ruoka-aineiden suhteen.

Susanne Ådahl tähdentää, että moni vanhemmista kertoi haluavansa siirtää lapsille hyviä ruokailumalleja. Ennen hanketta varsin monessa perheessä puhelin tunki mukaan perheen ruokahetkeen. Tästä tavasta vanhemmat halusivat eroon.

Tutkija toivoo jatkoa etenkin päiväryhmien yhteiskokkaukselle. Yhteinen hetki ruuan ääressä lisää yhteenkuuluvuutta ja hälventää yksinäisyyden tunnetta.

– Ja kun yhdessä tehdään kasvisruokaa, käyvät erilaiset vihannekset tutummiksi ja kynnys niiden käyttöön kotonakin laskee.

Bergroth osallistui ruokailuhankkeeseen, jossa vauvaperheet saivat kotiinsa ruokalaatikoita ja reseptejä. Hanke innosti tutustumaan uusiin kasviksiin ja kokkaamaan aiempaa enemmän itse.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä. 

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi