16-vuotias Oskari Tuominen on 80-vuotiaan Pentti Tuomisen oppipoika ja perinteen jatkaja

Vähässäkyrössä Tuomisen pläkkiverstaassa ahertavat Suomen ainoa pläkkyrimestari Pentti Tuominen, 80, ja hänen oppipoikansa Oskari Tuominen, 16, joka on Suomen nuorin pläkkyri eli läkkiseppä.

Pentti on pläkkyri kolmannessa polvessa ja Oskari viidennessä. Heidän tiensä yhtyivät puolitoista vuotta sitten Oskarin yhdeksännen luokan TET-jakson myötä. Hänen isänsä oli ollut samanikäisenä Pentin opissa. Pentti on Oskarin isoisän veli.

– Faija soitti ensin Pentille ja suostutteli häntä, Oskari kertoo.

Ei mestaria tarvinnut pitkään houkutella. Pentti innostuu, jos joku pläkkihommista kiinnostuu. Tosin häntäkin aluksi hiukan jännitti.

– Tuumasin ittekseni, että kyllä mä moitin kovaa, jos Oskari puhuu sillä lailla, että en ymmärrä, Pentti tunnustaa.

Huoli oli turha. Nopeasti löytyi yhteinen kieli. Oikeastaan riitti, että istuttiin saman pöydän ääreen.

– Aluksi en tiennyt pläkkihommista mitään, Oskari kertoo.

Tuomisen pläkkyrisuvun historia on 150-vuotias

Pentti oppi pläkkityöt jo lapsuudessaan. Yrityksessään, jonka hän perusti vuonna 1981, hän on tehnyt hommia perinteisen käsityön menetelmin apunaan käsin veivattavat satavuotiaat koneet. Vuosien mittaan on syntynyt parisataatuhatta piparkakkumuottia, joiden malleissa vain mielikuvitus on rajana. Eläkeläiseltä tuotteita syntyy harrastuksenomaisesti edelleen.

Oskarin ensimmäinen tehtävä oli Suomi-piparkakkumuotti, ja homma alkoi sujua jo ensimmäisenä päivänä.

– Mulla on vuosikymmenten mittaan ollut kaikenlaisia kurssilaisia. Osa on ollut aivan kädettömiä, mutta Oskarilla on hämmästyttävä kädentaito, Pentti sanoo madaltaen ääntään, ettei oppipoika liikaa ylpistyisi.

Kädentaidot kulkevat Tuomisen suvussa geeneissä. Jo ala-asteen teknisessä työssä Oskari sai loistaa.

Viiden päivän mittainen TET-jakso sujahti nopeasti. Innostus lajiin oli syttynyt, ja yhteistyö jatkui yhdeksännen luokan ajan. Koulun jälkeen Oskari tuli pajalle muutamaksi tunniksi ahertamaan. Sama jatkuu edelleen, kun hän käy Kyrönmaan lukiota Isossakyrössä, vaikka välillä päivät ovatkin pitkiä.

Toisinaan Pentti hakee Oskarin autolla koulusta, jossa kaveritkin tietävät hänet.

– Kun Pentti soittaa mulle kesken päivän, kaverit lähettävät hänelle terveisiä.

Tapaturmilta on toistaiseksi vältytty

Oskari on aloittamassa tilaustyönä F35-hävittäjän muottia. Se on juuri sitä mallia, josta Suomi teki hiljattain kaupat.

– Pidän juuri tällaisesta muotoilusta, jossa on paljon taivuttelua ja kaartamista, melkein täysin pihtihommaa. Sulavat muodot ovat haasteellisempia, Oskari kuvailee.

Oskari asettaa peltisoiron lasilevyn alla olevan mallipaperin kohdalle. Mallin hän on itse piirtänyt.

– Otan peukalolla ja etusormella taitekohdan…

Pentti nyökyttelee vieressä.

– Nuan justihin moon opettanu.

Tilaustyönä syntyy muotti F35-hävittäjästä.

Suojakäsineitä ei läkkipellin taivuttelussa käytetä. Mestarin mukaan kynnet ja sormenpäät toimivat mittana.

Tapaturmilta on vältytty, mutta kerran vahinko oli lähellä, kun Pentti pikkupoikana työskenteli veljensä kanssa heittoprässin ääressä. Oikean käden etusormi oli vaarassa mennä poikki, mutta pehmeä läkkipelti taipui, kun luu tuli vastaan.

– Äiti kietoi trasun sormen ympäri, ja lähdin heti Oronmäkeen laskettelemaan.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Pläkkiseppä Oskari Tuominen nauttii pikkutarkasta tekemisestä. Ala-asteella tekstiilityö aiheutti miltei verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta teknisessä työssä hän sai loistaa. Oskarilla on jo laaja tuotevalikoima: tässä syntyy tilaustyönä F-35-hävittäjän muotti.

Näin syntyy litran mitta

Oskari on perustanut kotinsa autotalliin verstaan, jossa hän valmistaa omia tuotteitaan.

– Yksi kaverini rakastaa matikkaa niin paljon, että hänen elämänsä on miltei pelkkiä yhtälöitä. Tein hänelle Pii-merkistä muotin.

Tehdäkseen asiaansa tunnetuksi Oskari on kaupannut tuotteitaan myös opettajilleen.

Aluksi hän sai Pentiltä palkkansa peltisoiroina, koska ei kotioloissa voinut niitä tuottaa. Hän teki kaiken käsin ja paukutti taitteet puuvasaralla, joka ei tee peltiin lommoja.

Syntymäpäivälahjaksi Pentti lahjoitti Oskarille teräsrunkoisen veivattavan C-prässin. Se on helpottanut työskentelyä, ja tuotevalikoima on laajentunut muoteista kynttilälyhtyihin, tuikkualustoihin, vateihin ja tarjottimiin.

Työ vaatii aikamoista keskittymistä. Välillä pläkkyrin pitää liikkua koneiden ääressä.

Jos tehdään vaikkapa litran mittaa, pläkkipellin pala asetetaan ensin koneeseen, jolla väärätään eli keritään pelti lieriöksi. Juotosvaiheessa pelti asetetaan satsin päälle. Satsi on putki, joka määrittää litran mitan tarkasti.

Liitoskohtaan laitetaan syyrää eli suolahapon johdannaista, jonka avulla tina tarttuu hyvin kiinni. Tinakolvin lämpötilan pitää olla 400–500 astetta, jotta saumasta tulee kestävä.

Suupallet eli käänne, joka tekee reunasta kestävän, valmistetaan heittoprässillä. Sama tehdään myös mitan alareunaan.

Sirkkelisaksilla leikataan pyöreä pohja, joka laitetaan paikoilleen sikkikoneella. Pohja juotetaan ja lopuksi litran mitan korva kiinnitetään pystysauman päälle.

– Mulla on aina ollut tavoitteena, että jo toisena päivänä oppipoika tekisi pienen korttelin eli peltimukin. Siinä mitan ei tarvitse olla niin tarkka, Pentti sanoo.

Oskari tekee myös fyrryjä eli Vähänkyrön perinneleluja. Fyrryssä siipipyörä pyörii putkeen puhallettaessa. Paikkakunta on perinteisesti tunnettu pläkkyreistään ja heidän tekemistään fyrryistä. Siksi Vähänkyrön lempinimi onkin paikallismurteella fyrrykyröö.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Pajassa syntyy monenlaisia tuotteita. Pelkästään koiraroduista löytyy 120 erilaista muottia. Fyrryjä kuvassa ylävasemmalla.

Naisista verstaalla ei puhuta

Yhtenä viikonloppuna Oskari kehitteli paperille viisi uutta pläkkiesinettä.

– Katselen nyt maailmaa vähän eri tavalla. Mietin, että millainen tuo tai tuo olisi pläkistä tehtynä.

Oman verstaan toiminta on koulun takia sivutoimista ja keskittyy viikonloppuihin.

– Eihän se elätä. Pitää saada ensin vakaa asiakaskunta.

Oskari tavoittelee vakaata asiakaskuntaa.

Lukion jälkeen Oskari aikoo armeijaan.

– Olin minäkin vuoden keskikoulussa, mutta sitten kylläännyyn. Olen enemmän tekijä, Pentti tuumaa.

Hänen taidoistaan kertovat lukuisat kunniakirjat pajan seinällä. Taiteilijaeläke hänelle myönnettiin vuonna 2017. Pentti onkin Oskarin esikuva.

– Tuollaiset meriitit kun saisi itsekin.

Se, että Oskari jatkaa suvun perinteitä, on Pentille iso ilo.

Kesällä käytiin yhdessä markkinoilla, ja Oskari piti työnäytöksiä. Viime kesän tapaan hän havittelee kesätöihin Vähänkyrön Pläkkyrimuseoon.

Yhteisten iltapäivien aikana puhutaan kaikenlaista. Pentti kertoo tarinoitaan ja välillä pohditaan politiikkaa.

– Naisista emme puhu. Ikä on tullut mulle esteeksi, Pentti sanoo ja silmissä pilkahtaa.

Miesten huumori on samanlaista, eikä erimielisyyksiä ole tullut.

– Oskari vähän joustaa mun kanssa, Pentti arvelee.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Pentti Tuominen sai pläkkyrimestarin arvon vuonna 1992 Kulttuurikeskus Stundarsin käsityöläiskillalta ja vuonna 2008 pläkkyrimestarin kunnia-arvon Mestarikiltaneuvostolta.

Myynnin edistäminen on siirtynyt markkinoilta Instagramiin

Esipolvet kävivät kauppaamassa pläkkiesineitä hevoskärryillä pitäjästä toiseen, ja Penttikin ajoi pari miljoonaa kilometriä autollaan ympäri Suomea markkinoilla ja työnäytöksissä. Oskari esittelee tuotteitaan Instagramissa. Pentillä on ”paappapuhelin”, jolla soittaa ja johon vastaa, mutta tekstareita hän ei lue.

Hän esitteli tuotteitaan televisiossa vuonna 2005 Pauligin kahvimainoksessa oman alansa mestarina. ”Pläkkityö on tinkimätön työkaveri, joka ei salli millinkään heittoa”, hän kiteytti siinä.

Se juuri Oskariakin pläkkyrin töissä kiehtoo. Siinä saa haastaa itseään.

– Jos fyrryssä on laakeri puoli milliä väärässä kohtaa, siipipyörä vemppaa.

Taas jatketaan töitä. Kumpikin oppii toiselta – työstä ja elämästä. Vaikuttaa siltä, että ne erottavat 64 vuotta ovat pelkkää plussaa. Molemmin puolin.

Katso videolta, kuinka mestari ja oppipoika valmistavat muotit

(Varmistathan, että olet hyväksynyt vähintään toiminnalliset evästeet tai katso video YouTubesta.)