Siirry sisältöön
Kulttuuri

Käpylehmistä digileluihin

15.04.2014 Jaana Tapio

Nykylasten lelulaatikot ovat täynnä kaupallisia yhden tarkoituksen leluja, mutta silti ei kannata haikailla takaisin käpylehmien aikaan. Leikkien luovuus kun ei ole kiinni leluista.

Bionicle- ja Chima-legot, Barbiet, Bratzit, Hello Kittyt, Zhu Zhu Petsit… Lastenhuoneen trendit kuulostavat lelukaupan joulukuvastolta, eikä väliin tunnu enää jäävän sijaa lapsen omalle luovuudelle. Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kallialan mukaan kaupalliset lelut eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita köyhempiä leikkejä joskaan niitä ei välttämättä tarvita leikin onnistumiseen. Kalliala pitää tärkeimpinä asioina luovuuden vaalimisen kannalta riittävää ohjelmoimatonta aikaa ja mielikuvituksen rikastamista. Kaikenlainen leikkimielisyyden ja kuvittelemisen viljely on leikille hyväksi.

Leikkihän ei ole muusta elämästä irrallinen asia. Jos lapsi istuu pitkiä aikoja ruudun ääressä, se yksipuolistaa hänen elämäänsä.

Kallialan mukaan lapsesta voi nähdä, miten hänen kanssaan on ihan pienestä leikitty. Jos aikuinen vastaa lapsen leikkialoitteisiin, lapsen leikkitaidot kehittyvät.

Monien lasten päivät ovat niin ohjelmoituja, että pitkäkestoista kiireetöntä tyhjää aikaa leikkimiselle ei aina ole.

Marjatta Kallialan mukaan ei pidä väheksyä, jos lapsi käy leikeissään läpi suosikkitelevisiosarjaansa. Sehän on kuin kirjasta tehty näyttämösovitus teatteriin. Leikkien sisältö tulee aina ympäröivästä elämästä, niin todellisesta kuin median välittämästä.

Joku lapsi pystyy tv-sarjojen pohjalta kehittelemään hienoja leikkejä, joissa hän on ohjaaja, käsikirjoittaja ja vielä pääosan esittäjä. Kaikki lapset eivät siihen pysty.

Lastenkulttuurin kaupallistumiseen liittyy kuitenkin ongelmia.

Suuri osa lastenkulttuurista on kaupallisten, kaikkein parhaiten markkinoitujen telkkarisarjojen tai leluvalmistajien läpitunkemaa. Jääkö liian laatutietoisten vanhempien lapsi ulkopuoliseksi?

Kallialan mielestä vanhemman on parasta kulkea keskitietä. Vanhempien on välillä ihan hyvä tuottaa lapselle pieniä pettymyksiä, eikä lapsen tarvitse aina heti saada sitä kolmattakymmenettä kauppoihin tulevaa Hello Kitty -tuotetta.

Lapsesta voi nähdä, miten hänen kanssaan on ihan pienestä leikitty.

Lapsia voi opettaa odottamaan, ja leikille leluvyöryn hillitsemisestä ei aivan varmasti ole mitään uhkaa.

Samaan aikaan kun lapset monissa kodeissa kahlaavat leluissa, päiväkotiympäristöt ovat Marjatta Kallialan mukaan leikin kannalta ankeita.

Siellä saattaa olla palikoita juuri ja juuri kivijalkaan, kun lapsi haluaisi rakentaa kokonaisen linnan. On turha sanoa, että kuvittele loput.

Hänen mukaansa erityisesti päiväkodeissa annetaan liikaa tilaa mielikuvitukselle ja oletetaan, että lapsi kuvittelee leikkinsä maailman täysin tyhjästä.

Harva meistä haluaisi mennä teatteriin tai oopperaan ja kuulla, että tänään ollaan farkuissa ja ilman lavasteita, kun ajateltiin jättää teidän katsojien mielikuvitukselle tilaa. Lapsenkin on helpompi leikkiä morsianta huntu päässä.

Päiväkotien leikkiympäristöjä pitäisikin Kallialan mukaan rakentaa ja uudistaa jatkuvasti. Hyvin varustettu leikkipaikka on olennainen osa varhaiskasvatusta, koska se houkuttelee lapsia toimimaan. Välillisesti se myös torjuu leikin yksipuolistumista. Varustelu ei tarkoita leluja, vaan esimerkiksi majakankaita ja -rimoja, palikoita ja muita monenlaiseen toimintaan kannustavia materiaaleja. Joskus lapsen leikit näyttävät aikuisen silmin liian yksipuolisilta tai raisuilta. Marjatta Kallialan mielestä aikuisen olisikin ennen leikkiin puuttumista hyvä katsoa sitä läheltä, jotta ymmärtäisi, mistä on kyse.

Leikki voi olla vakavasti otettava hyvisten ja pahisten taistelu, eikä päätöntä riehumista. Onkin tärkeää kuunnella leikin viestiä.

Aikuisen ei tulisi kieltää esimerkiksi sotaleikkejä. Taistelut ovat erityisesti pienille pojille tärkeitä: jos aihe joka tapauksessa elää lapsen mielessä, hänen tulee saada käydä sitä läpi.

Mutta aikuinen voi pyrkiä rikastuttamaan leikkiä: sotaleikin voi siirtää vaikka metsään, jossa jo uusi ympäristö tuo leikkiin uudenlaisia sisältöjä. Eräässä päiväkodissa sotaleikin yhteyteen perustettiin sotasairaala, jossa aikuiset hoitivat haavoittuneita sankareita. Aikuisen tulee olla varovainen, ettei puutu leikkiin väärin ja pilaa sitä. Vaikka lapset oppivat leikkiessään, leikki ei välttämättä ole hyvä tapa opettaa lasta silloinhan ei enää leikitä.

Aikuinenkin voi harjoitella leikkitaitojaan. Kaikkien vanhempien ei tarvitse eläytyä leikkiin niin, että möyrisi lapsen kanssa metsän sammalissa, mutta lapsen leikkiä tulee vähintään arvostaa.

Aikuiset eivät ole koskaan intohimoisesti leikkineet lasten kanssa, mutta aina on ollut pappoja, jotka ovat veistäneet puuhevosen tai nukensängyn ja äitejä ja mummoja, jotka ovat tehneet nukenvaatteita.

Leikkiminen loppuu nykyään varhain, sillä jo kuusivuotiaat tytöt saattavat pitää nukkeleikkejä liian lällyinä. Toisaalta yhä useammat aikuiset harrastavat liveroolipelejä, nukkekoteja ja pienoisrautateitä, vaikkei sitä kutsutakaan leikkimiseksi.

Leikki ei ole pelkästään lasten juttu, vaan se kuuluu kaikille. Aikuiset ja lapset leikkivät vain vähän eri tavoin.

Mikä on sopiva lelu?

Tamperelainen opettavaisiin leluihin keskittyvä Leikkien-lelukauppa tarjoaa vaihtoehdon ylikansallisia yhden tarkoituksen leluja myyville marketeille.

Vältämme liian valmiita leluja, jotka leikkivät lapsen puolesta. Niissä painetaan jotain nappulaa ja lelu vilkkuu ja välkkyy, sanoo kaupan perustaja Marika Silvan-Väliharju.

Lelun ei tarvitse olla monimutkainen, jotta lapset innostuisivat siitä.

Usein mietin, antavatko aikuiset lapselle tilaa leikkiä. Hyvin paljon annetaan valmiita ratkaisuja.

Oikean lelun valinnassa on tärkeintä lapsen kehitysvaihe, ei niinkään ikä, koska lapset kehittyvät eri tahtia.

Paras tapa löytää sopiva lelu on kuunnella lasta herkällä korvalla.

Hyviä leluja ovat tuotteet, jotka kasvavat lapsen mukana. Esimerkiksi rakennuspalikoilla voi leikkiä kuka tahansa yksivuotiaasta yli kymmenvuotiaaksi.

Yksi tuotteidemme tavoite on, että ne olisivat kiinnostavia myös aikuisista, jotta he malttaisivat leikkiä yhdessä lasten kanssa

www.leikkien.fi

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »