Siirry sisältöön
Kasvu

Raha-asiat puheeksi jälkihuollossa

29.02.2016 Ulla Ojala

Takuu-Säätiöltä löytyy työkaluja talousneuvonnan tueksi.

0316_jälkihuolto_rahaJälkihuollossa olevat nuoret kaipaavat neuvoja taloudenpidon perusasioissa: miten saa rahat riittämään kuukaudeksi, kehen voi ottaa yhteyttä, jos raha-asiat eivät suju, mitä itsenäistymisvaroja heillä on käytettävissään, mistä ja miten esimerkiksi asumis- tai toimeentulotukea voi hakea, miten vuokrasopimus täytetään, mitä vakuutuksia pitää olla ja mistä niitä haetaan?

Nuorten foorumeissa nuoret ovat tuoneet esille, kuinka epätasalaatuista kuntien jälkihuollon talousneuvonta on. Joillain paikkakunnilla sosiaalityöntekijä neuvoo todella hyvin, toisin paikoin nuori saa tiedon vain itsenäistymisvarojensa suuruudesta, kuvailee kokemusasiantuntija Helena Inkinen Pesäpuu ry:stä.

Hän pitää tärkeänä, että jälkihuollossa olevien nuorten kanssa otettaisiin raha-asiat puheeksi. On parasta antaa tietoa ja lähteä ratkomaan mahdollisia pulmia jo ennen kuin ongelmat ovat paisuneet suuriksi, ensimmäinen pikavippi on otettu tai velkaantuminen alkanut.

Talousneuvonta on itse asiassa yksi jälkihuollon tärkeimmistä tehtävistä. Kun se hoidetaan kunnolla, nuori pystyy hoitamaan asiansa, eikä päädy kuormittamaan yhteiskunnan palvelujärjestelmää, sanoo Inkinen.

Takuu-Säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka auttaa taloudellisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Säätiöllä on monia palveluita, joista jälkihuollossa oleva nuori ja tätä neuvova sosiaalityöntekijä voivat saada asiantuntevaa tukea.

Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattilan mukaan ei ole niin pientä raha-asioihin liittyvää pulmaa, etteikö siitä voisi ottaa yhteyttä Takuu-Säätiöön. Käsillä ei tarvitse olla edes velkaongelma.

Velkalinja-neuvontapuhelimessa ja Kysy rahasta -chatissä pääsee hahmottamaan säätiön työntekijän kanssa taloustilannettaan ja kysymään mieltään painavista asioista.

Mattilan mukaan nuori ei välttämättä pääse pienen pulmansa kanssa kunnalliseen talous- ja velkaneuvontaan, sillä jonot ovat pitkät ja neuvonnassa on totuttu hoitamaan pääasiassa vaikeita velkaongelmia.

Säätiö myöntää myös 2002 000 euron suuruisia sosiaalisia pienlainoja, joita voi käyttää kodin perustamishankintoihin, takuuvuokraan tai vaikka edullisen auton hankintaan, jos työnteko käy sitä kautta mahdolliseksi.

Jälkihuollossa sosiaalityöntekijä voisi tutustua nuoren kanssa pienlainan hakuprosessiin ja tositteisiin, joita tarvitsemme ennen lainapäätöksen tekemistä sekä täyttää hakemuksen yhdessä nuoren kanssa.

Huhtikuussa Takuu-Säätiö julkistaa sähköisen budjetointivälineen, jonka avulla nuori voi hahmottaa taloudenpitoaan.

Sen avulla sosiaalityöntekijä voi ottaa raha-asiat nuoren kanssa puheeksi neutraalisti ilman epäilyjä siitä, hallitseeko nuori taloutensa, sanoo Mattila.

Hän neuvoo ylipäätään liittämään raha-asioista puhumisen nuoren elämäntilanteeseen sekä tavoitteisiin ja unelmiin. Käytännön vinkit ovat tärkeitä.

Jos nuori on muuttamassa samaan kämppään kaverin taikka poika- tai tyttöystävän kanssa, voi kysäistä, miten olette ajatelleet maksaa tärkeät pakolliset menot kuten vuokran ja sähkölaskun. Sitten heitä voi neuvoa avaamaan yhteisen tilin, johon kumpikin maksaa oman puolikkaansa menoista kuukausittain.

Nuoret auttavat usein kavereitaan pienillä vipeillä. Tämä on yleistynyt, kun pikavippifirmat eivät enää voi tarjota pieniä pikavippejä. Nuoret saattavat ottaa liikaa vastuuta myös talous- ja velkaongelmissa painivista vanhemmistaan. He ovat ottaneet esimerkiksi luottotietonsa menettäneiden vanhempiensa sijasta velkaa tai hankkineet heille puhelin- ja nettiliittymiä.

Nämä ovat vaaran paikkoja, ja sosiaalityöntekijän kannattaa kuunnella nuorta herkällä korvalla havaitakseen nämä kuviot.

Mattilan mukaan sosiaalityöntekijän rooli on suuri tällaisissa tilanteissa, sillä talous- ja velkaneuvonta ei sinällään voi auttaa, jos nuori ei osaa asettaa omia rajojaan ja hänen on vaikea ratkaista ihmissuhteiden kautta tulevia ongelmia.

Pulmia saattaa tulla myös, jos nuori on ottanut velkaa netissä toimivilta vertaislainamarkkinoilta. Mattilan mukaan kaikki ei näillä markkinoilla välttämättä ole kuluttajan edun mukaista.

www.takuu-saatio.fi

Itsenäistymisvaroja ja asuntoja

Lastensuojelulain mukaan nuori on oikeutettu itsenäistymisvaroihin. Kun kunta on järjestänyt lapselle tai nuorelle laitoshoitoa tai perhehoitoa, voi kunta periä ja nostaa lapselle tulevat eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset, korvaukset ja saamiset hoidon kestäessä. Näistä varoista vähintään 40 prosenttia on varattava kalenterikuukausittain lapsen itsenäistymistä varten.

Tavallisimmin varat annetaan nuorelle jälkihuollon päättyessä. Ellei hänelle ole kertynyt itsenäistymisvaroja tai ne ovat riittämättömät, kunnan on tuettava nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa.

Lain mukaan kunnan on myös viivytyksettä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto jälkihuollon piirissä olevalle nuorelle.

Itsenäisen asumisen tukeminen voi tarkoittaa esim. välivuokrausasuntoa, apua asunnon hakemisessa, tuetun asumisen järjestämistä, vuokravakuuden maksamista, asumisohjaajan palveluja tai tukihenkilöä.

Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana.

www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »