Juhlaa ympäri vuoden

Tunnnusomaista steinerkouluille ja -päiväkodeille on rytmisyyden merkityksen vaaliminen sekä ymmärtäminen, ja arjen ja juhlan vuorottelu luo rytmiä jokapäiväiseen elämään. Steinerkouluissa juhlia onkin paljon, kuten eri vuodenaikoihin liittyviä juhlia. Näiden ohella vietetään pienempiä juhlia, kausijuhlia, joissa oppilaat esittävät työnsä tuloksia toisilleen.  Myös omassa luokassa vietetään erilaisia juhlia, jotka lisäävät luokan yhteenkuuluvuuden tunnetta.  Suuret yhteiset juhlat puolestaan nostattavat koko koulun yhteishenkeä.

Steinerpedagogiikassa ajatellaan lapsen kasvavan sosiaalisuuteen juhlien myötä. Sen sijaan, että lapsi saapuisi valmiiseen juhlaan, luokissa suunnitellaan esityksiä ja harjoitellaan esityksiä. Näin lapsi saa kokemuksen olla osa kokonaisuutta. Juhlatilaisuudet, jotka toistuvat perinteenä, liittävät lapsen vuoden rytmiäkin suurempaan rytmiin. Perinnejuhla sitoo lasta menneeseen ja tulevaan. Yhteinen elämyksellinen kokemus yhdistää, ja lapsi voi vuosittain toistuvassa juhlassa palata muistoihin ja eläytyä tulevaan.

Mikael-juhlasta kevätjuhlaan

Yksi vuosittaisista juhlista on Mikael-juhla, joka aloittaa vuodenkierron juhlat. Syyspäivän tasauksen aikaan päivä ja yö ovat yhtä pitkiä, ja tämän jälkeen päivät lyhenevät ja pimenevät entisestään. Mikaelin on 29. syyskuuta, mutta Mikaelin aika kestää neljä viikkoa. Pimeyden keskellä ihminen tarvitsee tahtoa ja rohkeutta taistella pimeyttä vastaan, ja Mikael-juhlassa onkin kyse tahdon ja rohkeuden juhlasta. Yhtä aikaa päivän lyhentyessä korjataan sato, ja juhlassa osoitetaan kiitollisuutta kesän ja auringon kypsyttämää satoa kohtaan. Steinerkouluissa Mikael-juhlassa (tänä vuonna esityksen teki poikamme Oivan kolmosluokka) esitetään perinteisesti Mikael-legenda. Legendassa lohikäärmeen lohikäärmeen valta ja Pyhä Yrjänä ratsastaa vapauttamaan prinsessan lohikäärmeen pauloista. Kuvan muodossa annettu viesti on se, että mistä löydämme itsestämme sekä lohikäärmeen että Mikaelin tahdon, rohkeuden ja voiman.

Marraskuun pimeydessä vietetään myös lyhtyjuhlaa, eli Pyhän Martin juhlaa. Juhla on saksalaisperinteinen, ja silloin vahvistetaan lasten itse tehdyin lyhdyin oman sydämen valoa, jotta  löytäisimme sisäistä voimaa yhä pimenevässä ja talvisemmaksi muuttuvassa luonnossa. Pyhän Martin aihepiiriin liittyy lisäksi omastaan antaminen ja heikoimmista välittäminen.

Mikael-juhlan ja Pyhän Martin juhlan jälkeen laskeudutaan viettämään adventin ajan juhlaa. Tätä varten rakennetaan havuista spiraali, jonka keskelle jokainen lapsi vuorollaan vie oman kynttilänsä. Adventtijuhla päättyy joulujuhlaan, jossa esitetään perinteisiä tonttuleikkejä sekä seimikuvaelma. Kevään tullen puolestaan juhlitaan muun muassa pääsiäistä ja alkavaa kesälomaa. Päiväkodin kevätjuhlassa esikoululaisen päähän asetetaan kukkaseppele.

Syntymäpäiväjuhla

Lapselle merkittävä juhlapäivä on hänen oma syntymäpäivänsä, ja sitä juhlitaan päiväkodissa. Juhlassa kerrotaan satu, jossa suojelusenkeli saattelee lapsen vanhempiensa hoivaan, jotka antavat lapselleen kauneimman tietämänsä nimen. Lisäksi lapsen vanhemmat kirjoittavat lapselleen pienen tarinan tai kirjeen, joka luetaan juhlassa. Satujen ja tarinoiden sekä kirjeiden jälkeen herkutellaan.

Syntymäpäiväjuhla on meidän perheellemme ajankohtainen, sillä esikoululaisemme Aura täyttää tänään kuusi vuotta, ja häntä on juhlittu niin aamulla lahjoin kotona kuin saduin, kirjein ja herkuin päiväkodissa. Tällaisen kirjeen Aura sai meiltä vanhemmilta tänä vuonna:

”Rakas Aura,

Synnyit marraskuun pimeyteen tuoden valon mukanasi. Syntymäsi aikaan Intiassa vietettiin diwalia, valon juhlaa. Olet valon lapsi.

Synnyinlahjaksi sait kolme sisarusta: kaksi isoveljeä ja isosiskon. Ensimmäisen nimesi sait isomummusi mukaan ja toisen nimen – Katriinan – äidiltäsi. Yhä sinulle tärkeän lehmäpehmolelun sait lahjaksi sisaruksiltasi, kun synnyit,

Reilun vuoden ikäisenä aloitit perhepäivähoidossa ja päiväkoti Punavarpusessa kaksivuotiaana. Ollessasi kaksi elämäsi muuttui myös muulla tavoin, kun sinusta tuli isosisko pienelle Vilja-tytölle. 

Nyt olet kasvanut jo esikoululaiseksi ja odotat kovasti koulun aloittamista. Tykkäät touhuta monenlaista: leikkiä erityisesti Helmi-siskon kanssa, lukea kirjoja, pelata jalkapalloa. Mietit monia asioita taivaan ja väliltä. Saat meidät aikuisetkin ihmettelemään maailmaa uusin silmin. Olet yhtä aikaa voimakas Pikku Myy ja herkkä, hento keijukainen. 

Olemme kiitollisia siitä, että olemme saaneet sinut elämäämme.

Rakkaudella, äiti ja isä”

Kuten kaverini viisaasti sanoi, tämä pieni tarina tai kirje on oikeastaan paras lahja lapselle: vanhemmat kaiken kiireen keskellä pysähtyvät lapsensa tarinaan ja kasvuun. Näin lapsi saa aikaa vanhempiensa ajatuksissa.

Lähde: eliaskoulu.fi