Siirry sisältöön
Rupista rakkautta

Riistämme teinien yöunet

17.05.2019

Teini-ikäinen lapseni myöhästyy koulusta melkein joka päivä. Vaikka kuinka yritän kiskoa häntä ylös aamuseitsemältä, hän ei saa silmiään auki ja jäseniään toimimaan. Ei auta kännykkäkielto illalla tai aikaisin sänkyyn meno. Ei iltakävely tai kamomillatee. Viimeisenä keinonaan hän esitti koko yön valvomista, niin eiköhän sitten nukuta.

Hän ei vaan saa unta iltakymmeneltä. Koulun aamutunnit hän kuulemma nukkuu.

Aivotutkimuksesta* tiedetään, että teinien vuorokausirytmi myöhentyy noin kahdella tunnilla ja palautuu normaaliksi parikymppisenä. Se on biologian sanelema fakta. Unitutkija Matthew Walkerin mukaan sitä voisi verrata siihen, että me aikuiset yrittäisimme mennä nukkumaan iltakahdeksalta ja herätä aamuyöstä kello neljä. Se on useimmille sula fysiologinen mahdottomuus. Yhtä mahdotonta kuin teinin päästä nukkumaan iltakymmeneltä.

Aivotutkimuksesta tiedetään myös, miten tärkeää uni on kehittyville aivoille. Syvän unen aikana hermoyhteydet vahvistuvat ja päivän aikana opitut asiat painuvat muistiin (jos saavat painua).

Pakottamalla teinit heidän näkökulmastaan aamuyöstä koulutielle, vaikeutamme heidän oppimistaan. On varmaan opettajillekin turhauttavaa yrittää opettaa näitä nuokkuvia nuoriamme.

Onko siis ihme, että moni nuorista turvautuu kahviin ja energiajuomiin pysyäksen hereillä oppitunneilla?

Kaikkihan tiedämme, miten epäterveellisiä energiajuomat ovat. Eikä kahvi ole paljonkaan parempi vaihtoehto. Walkerin mukaan kofeiinin puoliintumisaika on 5-7 tuntia, jolloin iltapäivällä nautitusta kahvista voi illalla olla vielä puolet verenkierrossa, neljäntoista tunnin päästäkin neljäsosa. Se haittaa muutenkin hankalaa nukahtamista.

Maailma ei ole tehty teinejä varten. Voisiko sitä muuttaa edes hieman heille sopivammaksi?

Ainakin joissakin maissa yritetään.

Ranskassa opetusministeri Jean-Michel Blanquer määräsi 15-18-vuotiaiden pariisilaisnuorten koulupäivän alkamaan vasta yhdeksältä aamulla. Kuulostaa hyvältä, mutta vielä parempi olisi kymmeneltä.

Muutoksen sai aikaan viime vuoden lopulla julkistettu amerikkalaistutkimus, jossa Seattlen nuorten koulupäivän alkua myöhennettiin 55 minuutilla. Heidän untaan seurattiin aktiivisuusrannekkeilla. Vastoin odotuksia nuoret eivät kukkuneet myöhempään, vaan nukkuivat pidempään. Nuoret saivat yli puoli tuntia lisää unta, heidän koulusuorituksensa paranivat ja poissaolonsa vähenivät.

Samaisen tutkimuksen mukaan vuorokausirytmin väkivaltaisella rikkomisella on monia haitallisia vaikutuksia terveyteen: ruuansulatukseen, sydämen toimintaan, immuunipuolustus-järjestelmän toimintaan, keskittymiseen sekä mielenterveyteen.

Amerikkalaiset lastenlääkärit suosittelivat jo vuonna 2014 koulupäivien myöhentämistä, sillä teinien pitäisi saada unta 8-10 tuntia vuorokaudessa.

Myös suomalaiset unitutkijat, kuten Markku Partinen, ovat jo pitkään yrittäneet saada huomiota asialle. Ei ole herättänyt vastakaikua. Kun muualla ollaan jo tekemässä asialle jotakin, Suomessa ei teinien ahdingolle korvia lotkauteta. Sama turhauttava aamurumba jatkuu. Surettaa näiden nuorten, meidän tulevaisuuden toivojemme, puolesta. Emmekö tosiaan pysty parempaan? Tässä koulutuksen ja lasten oikeuksien luvatussa maassa?

Onneksi kesäloma alkaa pian. Silloin annan teinieni nukkua ihan niin paljon kuin sielu sietää. Ja kyllähän heille uni maittaa! Kuten vanha kansa sanoo: hyvät yöunet on kuin rahaa pankkiin laittaisi.

Kuinka pitkään vielä pakotamme nuoremme elämään velaksi?

 

*Lähde: Matthew Walker: Why we sleep (2017).

 

Tuija Siljamäki

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »