Siirry sisältöön
One glass of milk, please

Mutta Miksi? – Keskustelu lasten kanssa pride viikon merkityksestä

29.06.2019

Istun lasten kanssa kirjaston vieressä olevassa kahvilassa.
Iltapäivän aurinko paahtaa ikkunoista sisään, mutta kahvilassa on miellyttävän viileää, ilmastointi tekee tehtävänsä.
Pöydissä koreilevat aurinkonkukat hillopurkeissa.

Lapset ovat levittäneet pöydälle kirjastosta lainaamiaan kirjoja kun tuon pöytään heidän valitsemansa herkut.
Limsaa molemmille, Esikoiselle keksi ja Kuopukselle pehmisjäätelöä.
Tämä on meidän perinteemme, ensin kirjastoon sitten kahvilaan lukemaan kirjoja ja keskustelemaan elämästä.

Esikoisen keksi on koristeltu sateenkaarenväriseksi. Tiskillä liehuu sateenkaarenvärinen lippu.
Esikoinen katselee hetken keksiään, sitten lippua. Lopulta hän kysyy “Miksi joka paikassa näkyy nyt noita sateenkaaren värejä? Siksikö että on kesä?”
Naurahdan lapselle ja kerron hänelle, että nyt vietetään pride viikkoa. “Pride?” Sanoo Kuopus ihmetellen, mikä se on?
Kerron lapsille mitä pride edustaa.

Kerron, että edelleen tässä maailmassa on ihmisiä, jotka jostain syystä eivät anna muiden olla juuri sitä mitä kukin itse haluaa olla. Että jokainen voi itse päättää onko tyttö,  poika vai jokin ihan muu.
Ihmisiä, jotka haluavat määritellä kenestä saa tykätä, miltä sinun tulisi näyttää ja miksi sinun tulisi itseäsi kutsua.  Kerron lapsille, että pride juhlaa tarvitaan sen takia, että näille ihmisille annetaan ääni, että heidät kuullaan.
Esikoinen tarttuu selitykseeni sukupuolesta. “Ai voiko ihminen olla jotain muutakin kuin vain tyttö tai poika? Että ei tarvitse valita kahden välistä?” Nyökkään. Voi. Ihminen voi olla juuri sitä miltä tuntuu. Voi olla tyttö tai poika, tai sitten jotain ihan muuta. “Mistä sen sitten tietää, että mitä on? “ Kysyy Kuopus. Mietin vastausta hetken. Sitten kerron uskovani että sen vain tietää. Jos kaikki on sallittua, niin kyllä se tietoisuus sieltä tulee.

Lapset pohtivat asiaa hetken hiljaisuuden vallitessa.
Kuopus toteaa kulmiaan kurtistaen “ Se, että on pippeli ei tarkoita että on poika. Eikö niin? “ Nyökkään, ei tarkoitakkaan.  “Itse voi valita onko tyttö vai poika vai äiti vai isä. Voi olla mitä vain. Kunhan se tuntuu oikealta. Vähän niinkuin kun valitsee millaiset vaatteet haluaa, voi ottaa minkä värin vain kunhan se vain tuntuu oikealta, eikö niin?”

Esikoinen pyörittelee keksiä kädessään ja miettii jotain todella intensiivisesti. Lopulta hän sanoo “ Joskus on varmasti vaikea päättää mitä sitä sitten on… “ Siihen sanon ettei se ole asia mitä kenenkään pitäisi päättää, eikä ainakaan tässä vaiheessa. Eikä välttämättä koskaan. Ei ole pakko olla mitään.
“Niin, koska mitä väliä sillä on onko tyttö, poika vai joku muu? Kaikki voi tehdä samoja asioita kuitenkin, eikö niin? “ Kysyy Kuopus.
Kerron lapsille, että lähes kaiken voi tehdä kuka tahansa. Vain lapsien synnyttämiseen tarvitaan kohtu. Ja useinmiten se löytyy tytöiltä tai tyttöoletetuilta.

Hetkeksi keskustelu katkeaa ja lapset syventyvät kirjoihin ja limonaadin juomiseen.
Minä katselen miten pöly leijailee auringonvalossa ja mietin keskustelun puhtautta.

Huomaan Esikoisen jääneen tuijottamaan kahvilan ikkunasta ulos.
Näen hänen miettivän jotain, mutten halua keskeyttää hänen ajatuksiaan. Annan lapsen olla.
Lopulta hän itse kääntyy minua päin ja kysyy “Annu, miksi tässä maailmassa sitten jaetaan silti kaikki asiat vain kahteen, tyttöihin ja poikiin, jos vaihtoehtoja kuitenkin olisi enemmänkin?”

Selitän lapselle, että tämä onkin se suuri kysymys jonka takia mm. Pride viikko täytyy olla olemassa. Että ihmiset alkaisivat näkemään tämän toiminnan höperyyden. Kun ei ole olemassa mitään kahden sukuopulen laatikoita, on vain ihmisiä, erilaisia sellaisia. Osalla on tietyt ulkoiset ominaisuudet ja osalla toisenlaiset. Millään muulla ei pitäisi olla merkitystä.
Mutta jostain syystä ihmiset vain haluavat pitää kiinni niistä kahden laatikon ajatuksistaan.

“Mutta miksi? “ Kysyy Kuopus.
“Sattuuko niihin jos joku ei mahdukkaan niihin laatikoihin?” Kysyy Esikoinen.

Näihin kahteen kysymykseen kiteytyy koko keskustelu.
Kuusi- ja neljä-vuotiaat näkevät ympäröivän maailman kypsemmin kuin moni aikuinen.
Sitä sietää miettiä.
Meistä jokaisen.

© all rights reserved

Annuska Dal Maso

annuska@annuskadalmaso.com

35 vastausta artikkeliin “Mutta Miksi? – Keskustelu lasten kanssa pride viikon merkityksestä”

  1. Paula Plysjuk sanoo:

    Englannista lainattu termi PRIDE ei merkitse sitä, mitä äiti lapsilleen kertoi, vaan se merkitsee yksinkertaisesti YLPEYS, pöyhkeys, ylimielisyys, jne. Tämä on totuus, eikä lapsillekaan pidä kertoa puolivillaista totuutta. Kyllä nyt on Lastensuojelun Keskusliitto vesittänyt koko priden sanoman! Lapset oppivat joka tapauksessa viimeistään enkuntunnilla, mitä pride oikeasti on!

    1. Annuska sanoo:

      Hei Paula,
      Kiitos kommentistasi.
      Asumme tosiaan Amerikassa nyt jo kolmatta vuotta, joten englannin kieli ja sen termistöt ovat minulle ja lapsilleni kyllä tuttuja.
      Lapsemme puhuvat englantia ja käyvät englanninkielistä koulua.
      Kirjoituksessani ja keskustelussani lastemme kanssa oli kuitenkin kyse Pride viikon merkityksestä, ei sanan yksittäisestä merkityksestä.
      Yt. Annuska

  2. Kaisu Virtanen sanoo:

    Taitaa “kypsyyden” sijasta olla pikemminkin kyse siitä, että lapset eivät osaa erottaa oikeaa ja väärää ja uskoo sen mitä aikuinen hänelle sanoo. Itse ainakin aion kasvattaa lapseni tytöiksi tai pojiksi, eikä mitään siltä väliltä. Ja tätä järjen ääntä tarvitaan tässä maailmassa yhä enenevissä määrin selvästi, aion olla tässä etulinjassa.

    1. Annuska sanoo:

      Hei Kaisu,
      Kiitos kommentistasi.
      Sinä saat toki kasvattaa lapsesi tytöksi ja pojaksi. Kukaan ei ole sitä kieltämässä.
      Jokaista lasta tulisi tukea juuri siinä miksi hän itsensä kokee. Jos siis lapsesi kokee itsensä tytöksi tai pojaksi tuleekin sinun häntä siinä tukea.
      Yt. Annuska

  3. Hessu sanoo:

    Ihmettelen kenen etua ajaa tämä sukupuolijaon hämärtäminen? Mahdollisesti sukupuolenvaihdosleikkauksissa tarvittavien hormonivalmistajien? Varsinkin pienille lapsille tulisi pitäytyä totuudessa eikä taruissa: kyllähän miehen sukuelimet omaava on mies ja taas naisen nainen. Siis biologiselta sukupuoleltaan. Jos sitten aikuisena tuntee että on sukupuoli-identiteetiltään jotain muuta kuin biologinen sukupuoli, niin se on eri juttu. Mutta ei saisi sekoittaa näitä käsitteitä toisillaan.

    1. Annuska sanoo:

      Hei Hessu,
      kiitos kommentistasi ja kysymyksestäsi.
      Vastasinkin osaltaan kysymykseesi jo edellisessä vastauksessani, mutta laitan sen sinulle vielä tähän myös.

      On todettu ettei ihmisen sukupuolta voi määrittää kukaan muu kuin ihminen itse, edes ulkoiset sukuelimet eivät tätä tee.
      Suurimalle osalle ihmisistä on täysin selvää että he ovat nainen/mies. Näille ihmisille ei synny mitään ristiriitaa siitä, että he tiedostavat maailmassa olevan myös muun sukupuolisia. Heidän omaa sukupuoliajatteluaan ei myöskään hämmennä se tieto että kaikki joilla on pippeli eivät olekaan miehiä tai kaikki joilla on pimppa eivät olekaan naisia. Mutta sille pienelle osalle joille oma sukupuoli ei olekaan täysin selvää ja he kokevat etteivät välttämättä ole mies eivätkä nainen vaan eivät kumpaakaan tai jotain siitä välistä, on tärkeää tiedostaa että sekin on aivan normaalia, ei poikkeuksellisen outoa tai väärää.
      Siksi näistä asioista on tärkeä puhua.
      Tieto ei vahingoita ketään lasta.

      yt. Annuska

  4. Jaska sanoo:

    Onpas surullista luettavaa. Nykyaikana on tarpeeksi lapsilla muutenkin mielenterveysongelmia ilman tällaisia vanhempia. Lapset tarvitsevat paljon tukea olla tyttö tai poika, ei tällaista mielen sotkemista.
    Meidän kulttuurissa on edelleen jäänteitä siitä millainen miehen tai naisen/pojan tai tytön tulee olla ja tämä aiheuttaa monille lapsille hyvinkin traumaattisia kokemuksia. Jos lapsi erilaisuutensa takia aistii usein lapsuutensa aikana, että häntä ei pidetä “normaali” tyttönä tai poikana eli ei sovi kulttuurimme asettamaan muottiin, aiheuttaa se hänessä sen, että hän ei kohta tiedä onko poika vai tyttö. Näissä tapauksissa ihminen voi kasvaa jopa niin että kokee olevansa mies naisen ruumiissa tai toisinpäin. Ääritapauksissa ihminen voi alkaa inhota omaa miehuuttaan tai naiseuttaan ja jopa silpoa itseään.
    Joskus voi yksi lapselle tärkeän ihmisen lause tuhota lapsen identiteetin, esim. jos isä sanoo että tyttö sinä oot kun nukeilla leikit ja ei sinusta koskaan miestä tule.
    On jo biologinen fakta, että meidän kromosomistomme voi olla erilainen eri yksilöillä. Tämän takia poika voi olla tyttömäinen, tykätä leikkiä nukeilla, taiteellinen jne. tai tyttö voi olla poikamainen, tykätä leikkiä autoilla, tykätä painimisesta jne.
    Kulttuurissamme on vielä paljon työtä kitkeä vanhoillisia mies/naismalleja pois. Lisätä suvaitsevaisuutta ja hyväksyntää erilaisuutta kohtaan,jotta poika saa olla rakastettu poika ja tyttö tyttö riippumatta minkä näköinen tai kokoinen hän on tai mistä hän pitää.

    1. Annuska sanoo:

      Hei Jaska,
      Kiitos kommentistasi ja näkemyksesi perusteluista.
      Missään vaiheessa me emme ole antaneet lastemme olla olematta tyttöjä/poikia heidän tuodessaan esille olevansa tyttö/poika.
      Emmekä ole sanoneet etteivät lapsemme saisi olla tyttö/poika.

      On totta että kulttuurimme kaipaa päivittymistä siitä millainen tyttö/poika saa olla, mutta kulttuurimme kaipaa myös päivittymistä siinä että hyväksymme sen tosiasian että sukupuolia on enemmän kuin vain kaksi.
      On todettu ettei ihmisen sukupuolta voi määrittää kukaan muu kuin ihminen itse, edes ulkoiset sukuelimet eivät tätä tee.
      Suurimalle osalle ihmisistä on täysin selvää että he ovat nainen/mies. Näille ihmisille ei synny mitään ristiriitaa siitä, että he tiedostavat maailmassa olevan myös muun sukupuolisia. Heidän omaa sukupuoliajatteluaan ei myöskään hämmennä se tieto että kaikki joilla on pippeli eivät olekaan miehiä tai kaikki joilla on pimppa eivät olekaan naisia. Mutta sille pienelle osalle joille oma sukupuoli ei olekaan täysin selvää ja he kokevat etteivät välttämättä ole mies eivätkä nainen vaan eivät kumpaakaan tai jotain siitä välistä, on tärkeää tiedostaa että sekin on aivan normaalia, ei poikkeuksellisen outoa tai väärää.
      Siksi näistä asioista on tärkeä puhua.
      Tieto ei vahingoita ketään lasta.

      Mutta se että me väittämme että ihmisen tulisi kuulua johonkin kahdesta kategoriasta, se voi vahingoittaa ihmistä. Sillä on täysin faktaa että kaikki eivät näihin kahteen kategoriaan mahdu, ja jos siinä vaiheessa ihminen alkaa kokemaan että hän on vääränlainen, se voi aiheuttaa mainitsemiasi ahdistuksia ja masennuksia.

      Yt. Annuska

  5. Pentti Rönkkö sanoo:

    Äiti on ihan hukassa ja kohta on lapsikin. Sääliksi käy lasta.

    1. Annuska sanoo:

      Hei Pentti,
      Kiitos kommentistasi ja huolestasi.
      Ystävällisin terveisin
      Annuska

  6. Leea sanoo:

    Onko Seta ohjaamassa Lastensuojelu keskusliiton toimintaa?

  7. Sari Kolehmainen sanoo:

    Eikö lasten tulisi antaa kasvaa rauhassa. Nyt jo päivähoidossa tuputetaan tätä. Silloin se on pienten lasten ohjailua tiettyyn suuntaan vaikka meidän pitäisi olla hyvin neutraaleja puhuessamme lasten kanssa identiteetti asioista. Mielessäni aikuiset ihmiset ovat alkaneet rummuttaa ja jopa painostamaan lapsia tähän suuntaukseen. Joka tuutista ollaan jankkaamassa ja ohjailemassa lapsien mieliä. Muutenkin herkkänä kasvun aikana pitää antaa lapsemme kasvaa rauhassa ilman painostamista.

    1. Annuska sanoo:

      Hei Sari,
      Kiitos kommentistasi.
      Kyllä, nimenomaan näin.
      Ja tähän me pyrimme lastemme kasvatuksessa. Me vastaamme kysymyksiin sitä mukaan kuin lapsi niitä kysyy, muutoin annamme lapsen kasvaa ja olla juuri sellainen kuin hän on, painostamatta tai tuputtamatta hänelle mitään tietynlaista muottia johon hänen tulisi mahtua.

      yt. Annuska

  8. Jere sanoo:

    No huhhuh. Melkoista settiä.

    Jossain kirjoitit että olisi todettu, ettei sukupuolia olekaan kaksi biologisesti, vaan kaikki voi olla mitä vaan.
    Tämähän ei pidä paikkaansa. Biologisesti on vain miehiä, sekä naisia.

    Jos taas tuntuu, että on jotain ihan muuta, niin silloin yleensä pitäisi auttaa takaisin oikeaan suuntaan, ei rohkaista mennä enemmän pieleen.
    Sä sanot että jos ei mahdu miehen tai naisen kategoriaan, niin masentuu jne.
    Tutkimukset osoittaa, että suurin osa ihmisistä jotka on hukassa seksuaali-identiteettinsä kanssa, kärsivät monista mielenterveysongelmista jo paljon ennen, kuin haetaan apua.

    Eihän me harhoja kuulevaakaan kannusteta, että “Mahtavaa että kuulet äänet, ne on varmasti totta ja sun kannattaa ainakin kokeilla totella niitä.”

    Lapsi ei vielä tiedä, eikä osaa päättää asioistaan ja tukeutuu kaikessa vanhempansa viisauteen, joten pidän vaarallisena tälläistä leikkiä lapsen mielellä.

    1. Annuska sanoo:

      hei Jere,
      Kiitos kommentistasi.
      Nykytiedon ja tutkimusten valossa on todettu ettei sukupuolta pystytä määrittelemään pelkästään ulkoisten sukupuolielinten perusteella vaan sukupuoleen liittyy olennaisesti myös monia muita tahoja.
      Minä en ole missään vaiheessa kieltäny etteikö miehellä voisi olla penistä tai naisella vaginaa, enkä tätä ole lapsiltakaan kieltänyt. Olen selittänyt suurimmissa osissa tapauksissa näin olevan.
      On kuitenkin väärin väittää että kaikki peniksen omaavat olisivat miehiä. Tai kaikki vaginan omaavat naisia, sillä tämä ei pidä paikkaansa.
      Eikä ole olemassa mitään oikeaa suuntaa johon sukupuolen tulisi mennä, joten ihmisen ohjaaminen johonkin suuntaan mitä hän ei koe omakseen voi todellakin aiheuttaa ahdistusta.

      Minä en sano että jos lapsi ei kuulu miehen tai naisen kategoriaan hän masentuu. Minä sanon että jos ihminen ei koe kuuluvansa näihin kahteen yhteiskunnan asettamaan aika ahtaaseen kategoriaan voi hän kokea vahvaa ulkopuolisuuden tunnetta ja se voi puolestaan aiheuttaa ahdistusta ja masennusta.

      Me emme leikittele lapsen mielellä vaan kerromme heille asiat sellaisina kuin ne oikeasti ovat.

      Yt. Annuska

  9. Mimi sanoo:

    Huolestuttavaa tässä on se, että lapset kyllä sisimmässään tietävät totuuden, vaikka heille vastataan aikuisten keksimän selityksen mukaan. Lapset oikeasti tietävät, että sukupuolia on vain kaksi. Ja että jokainen voi olla omanlaisensa tyttö tai poika. jokainen on erilainen ja ainutlaatuinen persoona tyttönä tai poikana. Kannattaa lukea satu “Keisarin uudet vaatteet”. Siinä pieni lapsi näkee heti valheen läpi ja sanoo lopuksi totuuden.

  10. Mirva Puustjärvi sanoo:

    Hienoa Annuska että jaksat vastata noin ystävällisesti epäydtävällisiinkin viesteihin. On erikoista, että ollessaan eri mieltä täytyy loukkaamisen kautta käydä keskusteluun. Toivon että kaikki me voisimme keskustella toista kunnioittavasti silloinkin kun itsellä menee tunteisiin. Ja opettaa myös sitä lapsillemme. Eilen tuli telkkarista todella mielenkiintoinen dokumentti jossa lapset jotka olivat kasvaneet hyvin erilaisissa perheissä – toiset hyvin homovastaisissa, toiset neutraalissa muutama jopa sallivimmissa perheissä – kuvasivat vanhempiensa reaktioita kun he kertoivat olevansa himoja ja pari koki myös syntyneensä väärään kehoon. Eli heitä ei oltu “kasvatettu homoksi” olemalla suvaitsevainen, mihin osa kommentoijista viittasitte. Suosittelen katsomaan.

    1. Annuska sanoo:

      Hei Mirva,
      Tuo mainitsemasi dokumentti on todella hyvä.
      Annuska

  11. Janne sanoo:

    Hei Haloo!
    X-ja Y kromosomit määrittävät sukupuolen eikä niinkään penis tai vagina…
    Ei ole ihme, että nuorten henkinen pahoinvointi lisääntyy jatkuvasti kun aikuisetkin ovat näin hukassa.
    Ei lapsi tiedä sukupuolesta tuon taivaallista, saati sitten että olisi valmiuksia päättää sellainen.
    Minun 4v tyttöni tahtoo olla kaniini. Tuleeko minun siis syöttää sille nyt vain porkkanoita ja laittaa ulos aitaukseen?
    Tämä on niin järjetöntä settiä, että ihan kuvottaa.

    1. Annuska sanoo:

      Hei Janne,
      kiitos kommentitstasi.
      Olen pahoillani jos sinua kuvottaa se että me tuomme tietoisuuteesi sen että nykytutkimusten valossa sukupuolia on enemmän kuin vain kaksi.
      Se että asia opetetaan lapselle, ei vahingoita häntä millään tavalla.
      Neljävuotiaille lapsille on tavallista leikkiä välillä eläimiä, aikuinen voi siinä itse päättää kuinka pitkälle lähtee leikkiin mukaan, mutta yleensä lapsi kyllä ymmärtää ilman aikuisen apuakin ettei hän ole eläin vaan pitää sitä vain leikkinä. Eläinleikillä ja ihmisen sukupuolella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

      yt. Annuska

  12. Mirva Puustjärvi sanoo:

    Hienoa Annuska että jaksat vastata noin ystävällisesti epäydtävällisiinkin viesteihin. On erikoista, että ollessaan eri mieltä täytyy loukkaamisen kautta käydä keskusteluun. Toivon että kaikki me voisimme keskustella toista kunnioittavasti silloinkin kun itsellä menee tunteisiin. Ja opettaa myös sitä lapsillemme. Eilen tuli telkkarista todella mielenkiintoinen dokumentti jossa lapset jotka olivat kasvaneet hyvin erilaisissa perheissä – toiset hyvin homovastaisissa, toiset neutraalissa muutama jopa sallivimmissa perheissä – kuvasivat vanhempiensa reaktioita kun he kertoivat olevansa homoja ja pari koki myös syntyneensä väärään kehoon. Eli heitä ei oltu “kasvatettu homoksi” olemalla suvaitsevainen, mihin osa kommentoijista viittasitte. Suosittelen katsomaan.

  13. Periaatteen Nainen sanoo:

    Valitettavasti täällä monella kommentoijalla on vain vahva “mutu” asiasta, ja julistetaan binääristä sukupuolijakoa totuutena – joka kuitenkin on useamman eri tieteenhaaran tutkimuksissa todistettu vääräksi, paljon monimutkaisemmaksi kokonaisuudeksi. Rehellisesti tosiasioista – ei ole absoluuttista sukupuolijakoa eikä mittaria sukupuolille – puhuminen ei sekoita lapsen päätä, ole peruste lastensuojeluilmoitukselle tai sotke kenenkään sukupuoli-identiteettiä, vaan antaa lapselle tilaa kasvaa sellaiseksi kuin hän on.

    Ihailen Annuskan kärsivällisyyttä ja ystävällistä asennetta, sillä itse en pystyisi tuolla mielentyyneydellä vastaamaan henkilökohtaisuuksiin ja väittämiin, jotka perustuvat omiin vanhanaikaisiin asenteisiin eikä faktoihin.

  14. Varhaiskasvatuksenopettaja sanoo:

    Erittäin hyvä teksti. On tärkeää jo pienille lapsille kertoa, että on olemassa muitakin kuin tyttöjä ja poikia. Lapset ovat suvaitsevaisia, kun me aikuiset olemme suvaitsevaisia. Ihmettelen, miten sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista kiistellään vielä 2019. Miksi puuttua siihen, mitä toinen tuntee olevan ja ketä rakastavan. Se ei liity millään tavalla muhun tai mun elämään, mitä muut ihmiset tuntevat.

    1. Annuska sanoo:

      Hei Iida,
      Kiitos, olen samaa mieltä kanssasi.

      yt. Annuska

  15. Tomi sanoo:

    “Niin, koska mitä väliä sillä on onko tyttö, poika vai joku muu? Kaikki voi tehdä samoja asioita kuitenkin, eikö niin? “ Kuopuksesi on täysin oikeassa. Ihmiset voivat tehdä samoja asioita ja pukeutua mieleisiinsä vaatteisiin, mutta eiväthän nuo asiat olekaan millään lailla sukupuoleen sidonnaisia.

    Lapsia tulisi tukea kasvussa terveeseen luonnolliseen naiseuteen ja miehuuteen Naisia sekä miehiä toki on erilaisia.

    1. Annuska sanoo:

      Hei Tomi,
      aivan, kuitenkin nykytutkimusten ja -tietojen perusteella me tiedämme ettei sukupuoli enää ole pelkästään sidonnaista vain ja ainoastaan ulkoisiin tekijöihin kuten sukupuolielimiin.
      Tiedämme myös että sukupuolia on olemassa enemmän kuin vain kaksi.
      Olen samaa mieltä että meidän tulee tukea poikia jotka kokevat olevansa poikia olemaan juuri sitä, kaikilla niillä ominaisuuksilla joita he haluavat olla, ja vastaavasti tyttöjä olemaan juuri sellaisia tyttöjä kuin he haluavat olla.
      Samalla tavoin tulee meidän kuitenkin myös tukea muun sukupuolisia olemaan juuri sitä mitä he kokevat olevansa.
      Se ei ole meiltä keneltäkään poissa.
      yt. Annuska

  16. Jarno sanoo:

    Haluan olla uroshevonen. Voinko olla sellainen jos voin olla mitä vain? Suostutteko kutsumaan minua hevoseksi?

    1. Annuska sanoo:

      Hei Jarno,
      Kiitos kysymyksestäsi.
      Rotumääritelmän perusteella oletan sinun olevan ihminen, jolloin minun käsitykseni mukaan sinun on hankalaa muuttua hevoseksi.
      Jos se kuitenkin määrittää identiteettiäsi vahvasti, eikä sinun tunteesi vahingoita ketään ulkopuolista, en usko kenenkään vastustavan sinun haluasi tulla kutsutuksi hevoseksi.
      yt. Annuska

  17. Paula Puhakainen sanoo:

    Hei. Tässä keskustelussa usein mainitaan “nykytutkimuksen valossa”. Olisi hyvä saada tietää tutkimusten tarkat tiedot myös, ja missä itse kukin voi näihin tutustua itse. Siis suoraan tutkimuksiin, tutkimuksen tekijään, sen tarkoitukseen, metodiin, hypoteeseihin…ja alkuperäisiin tutkimusrsportteihin, ei referaatteihin niistä. Parhain terveisin Paula

  18. Tuulikki Tepora sanoo:

    On hienoa kuulua niihin noin kolmeen ja puoleen miljardiin naiseen, jotka kaikki ovat erilaisia. On upeaa, että maailmassa on vielä enemmän miehiä, jotka hekin ovat kaikki erilaisia. Naisena, vaimona, äitinä ja isoäitinä kerron omille 4 ja 6 vuotiaille laosenlapsilleni, että äidin sisällä on aivan oma koti uudelle vauvalle, joka saa turvallisesti tuossa kodissa kasvaa, kunnes on valmis syntymään. Sen vauvan kodin nimi on kohtu. Vain naisilla on tuo kohtu ja vain naiset synnyttävät synnytyskanavan kautta. Miehillä, isillä ei ole kohtua eikä synnytyskanavaa. Siksi he eivät synnytä. Kukaan ei voi itse päättää sukupuolestaan. Tytöiksi ja pojiksi synnytään
    Joskus harvoin syntyy myös lapsi, josta ei osata sanoa, onko hän tyttö tai poika. Silloin on kysymyksessä poikkeus. Se johtuu siitä, että äidin kohdussa vauvan kehitykseen on tullut poikkeama. Mutta tämäkin vauva on todella arvokas, tärkeä ja ihana, kuten kaikki vauvat.
    Sukupuolta ei voi muuttaa. Mikään hoito ei saa naista muuttumaan mieheksi eikä miestä naiseksi. Kromosomisto pysyy samana. Siksi on tärkeää, että tytön kasvua naiseksi ja pojan kasvua mieheksi tuetaan. Se ei tarkoita pinkkiä tytöille ja sinistä pojille. Jokainen tyttö ja jokainen poika voi olla juuri sellainen, kuin hän on omana itsenään.

  19. Anna sanoo:

    Kylläpä taas hommafoorumin trolleille ottaa koville tämä asia, kun täytyy oikein joukolla tunkea tänne “huoltansa” julistamaan. Pisteet Annuskalle, että jaksaa noin ystävällisesti ko. trolleille vastata. Sekä tietysti pisteet siitä, että opastaa lapsiaan aivan oikein.

    1. Annuska sanoo:

      Kiitos, Anna.

      -Annuska

  20. Kalle sanoo:

    Kiitos taas kerran mahtavasta kirjoituksesta! Nämä saavat minut ajattelemaan asioita myös oman ajattelutapani ulkopuolelta ja pohtimaan myös asioita sen kannalta, miten ne olivat omassa nuoruudessani – eli noin 30 vuotta sitten itse pohtiessani omaa minuuttani.

    Koen, että on ensiarvoisen tärkeää opettaa lapsille(en), ettei ole olemassa vain yhtä mustavalkoista totuutta ja siinä sinä onnistut täydellisesti! Lapsien on, tietenkin, jossain vaiheessa elämäänsä tehtävä ne omat ratkaisut, mutta kun kotona annetaan siihen mahdollisimman hyvät ja avoimet eväät, niin asiat menevät helpommin myös myöhemmässä elämässä. Ja mielenterveys kiittää
    🙂

    Olet ehdottomasti yksi idoleitani!

  21. lysenkolaisesti sanoo:

    “maailmassa on ihmisiä, jotka jostain syystä eivät anna muiden olla juuri sitä mitä kukin itse haluaa olla. Että jokainen voi itse päättää onko tyttö, poika vai jokin ihan muu.”

    Juuri noin näyttää olevan, varsinkin erään järjestön taholta:
    Annikki Salo kirjoittaa erään Patmoksen blogin kommentissa: “Ystäväperhe kertoi meille, että heidän ekaluokkalaisen tyttärensä luokkaan tulleet Setan edustajat olivat ruvenneet puhumaan oppilaille, että eivät nämä itse voi olla varmoja, ovatko he poikia vai tyttöjä. Tämän uskovan perheen tyttö oli sanonut rohkeasti: “Minä olen tyttö, sillä Jumala on minut tytöksi luonut!” Setan edustaja oli suuttunut ja miltei raivostunut tytölle.”
    Kun jokaisella on oma DNA (ja omat sormenjäljet), jotka poikkeavat jopa oman äidin DNA:sta, niin biologisten tosiasioiden vastainen lysenkolaisen biologian tyyppinen uskottelu on nykyaikaisen tiedonvälityksen aikakaudella ainakin länsimaissa näköjään synnyttänyt kenties ennennäkemättömän kansainvälisen joukkopsykoosin kaltaisen liikkeen. Jollaisia eri aiheisiin perustuvia joukkokäyttäytymisilmiöitä on jatkuvasti historian aikana ilmennyt:
    Charles Mackay: “Extraordinary Popular Delusions and the Madness of Crowds”, ilmestyi ens. kerran 1841.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »