Siirry sisältöön
Äitipuhe

Hoitohenkilökunnan influenssarokotuksilla potilaiden influenssakuolleisuus laski 29 %

04.11.2018

Kuva: Pixabay / Bru-nO

Aika ottaa influenssarokotuksia on käsillä ja vanhemmat käyvät vilkasta keskustelua siitä, kannattaako itsensä ja lapsensa rokottaa. Samalla puhutaan myös tänä vuonna voimaan tulleesta tartuntatautilain pykälästä 48, joka velvoittaa riskiryhmiin kuuluvia potilaita hoitavaa henkilökuntaa ottamaan kausi-influenssarokotteen.

Keskustelu on vanhempienkin näkökulmasta mielenkiintoista, koska asiaa on argumentoitu voimakkaasti myös synnytysosastolta käsin. Kasvot hoitajien rokotevelvoitteen vastustamiselle antoi kätilö Heli Rämäkkö. Vastasyntyneiden kanssa työskentelevä Rämäkkö kommentoi Susanna Päivärinnan haastattelussa muun muassa näin: ”Mä olen 41 vuotias täysin terve, todella hyväkuntoinen nainen, joka en ikinä sairasta. En ole ikinä ollut influenssassa, en sairasta flunssiakaan koskaan. Mä olen parhaassa työiässä ja kaikinpuolin terve, niin mitä mä hyötyisin siitä, että mä rupean ottamaan sitä rokotetta? Se ei ole välttämätön mun immuniteetille eikä se ole välttämätön mun terveydelle”

Samantyyppinen argumentointi toistuu monissa muissakin lakia vastustavissa keskusteluissa. Sanotaan, että ei minulle, perusterveelle hoitajalle, rokote tuo mitään lisäarvoa. On kuitenkin muitakin kuin hoitaja. On potilas, työkaverit sekä henkilöt, joita hoitaja tapaa vapaa-ajallaan.

Sairaalassa riski saada influenssatartunta on lähes kaksi kertaa niin suuri kuin samaan aikaan muualla yhteiskunnassa. Se, että itsensä kokee terveeksi, ei välttämättä ole tae siitä, että ei influenssaa tartuta eteenpäin. Noin kolmasosa terveydenhuoltohenkilöstöstä sairastaa influenssan oireettomana. Myös oireelliseen tautiin sairastuvat ehtivät levittää tautia ympärillensä, vaikka jäisivätkin sairauslomalle heti asian huomattuaan, koska tartuttavuus alkaa jo vuorokausi ennen oireiden ilmaantumista.

Usein rokotevelvotteen vastustamista perustellaan myös rokotteen tehottomuudella. On totta, että rokotteen teho vaihtelee vuosittain, mutta henkilöstön influenssarokotusten potilasta suojaavasta vaikutuksesta on kuitenkin vahvaa tutkimusnäyttöä. Vuonna 2014 julkaistun laajan katsauksen (Ahmed ym.) mukaan terveydenhuollon henkilöstön rokotuksilla potilaiden influenssoihin sairastuminen väheni 42 % ja kuolleisuus laski 29 %.

Nuo ovat mielestäni vakuuttavia lukuja. Itse en sairaanhoitajana haluaisi ottaa riskiä näin suuren potilaisiin kohdistuvan haitan syntymisestä. Toki tilanne on täysin erilainen niillä hoitajilla, jotka omaan terveyteensä liittyvistä lääketieteellisistä syistä eivät voi rokotetta ottaa, mutta pelkän periaatteellisen syyn vuoksi en influenssarokotetta jättäisi ottamatta.

Sanna Kaski

 

Tummennetuilla esitetyissä väitteissä on käytetty lähteinä HUS:in työntekijöille suunnattua Husari-lehteä:

Husari 5/2017, s. 20-21

Husari 2/2016, s. 8

Husari 2/2014, s. 10

Husari 5/2014, s. 11

Katsaus, johon viitataan on seuraava: Ahmed F, ym. Effect of influenza vaccination of healthcare personnel on morbidity and mortality among patients: systematic review and grading of evidence. Clin Infect Dis 2014; 58: 507.

 

4 vastausta artikkeliin “Hoitohenkilökunnan influenssarokotuksilla potilaiden influenssakuolleisuus laski 29 %”

  1. Mie sanoo:

    Käyttämäsi lähde on kovin heppoinen väitteeseesi perustaksi. Se on luotettavuudeltaan hyvin heikkotasoinen. Jatkossa olisikin parempi jos pitäytyisit lähteissä, jotka ovat tieteelliseltä tasoltaan selkeästi parempia ja luotettavimpia. Perusteluina esitän tieteellisesti korkeasti arvostetun Cochrane katsauksen näkemyksen juuri tästä Ahmedin katsauksesta seuraavasti: ”Agreements and disagreements with other studies or reviews

    Ahmed 2014 identified the same cluster‐RCTs that we did and rated the quality of evidence for many influenza‐specific outcomes as low and very low (italics in original, bolding added), which is compatible with our assessments although we have downgraded for different reasons (see below). The evidence for non‐specific outcomes was graded as moderate quality.

    Ahmed included three observational studies that we excluded: Bénet 2012 (cannot separate outcomes for those > 60), Enserink 2011 (outcome measure is ILI) and Wendelboe 2011 (problems in design and execution such that the results cannot be relied on). Both our review and Ahmed’s used laboratory‐confirmed influenza as an outcome. However, the other outcomes we assessed were specific to influenza (hospitalisation for influenza and deaths from influenza) whereas Ahmed used non‐specific outcomes (all‐cause hospitalisation and all‐cause deaths). We also assessed lower respiratory tract infection. None of our outcome measures had statistically significant results.” Eli, vaikka Ahmedin katsauksessa oli mukana yllämainitut tutkimukset, joita Cochrane ei yllämainituista syistä omaansa hyväksynyt, niin silti siinäkin mainitaan, että varsinaisissa influenssatapauksissa todisteiden taso on heikko tai hyvin heikko (rokotteen tehosta). Toivonkin sinun jatkossa perehtyvän kirjoittamaasi aiheeseen selkeästi paremmin ennen kuin esität jotain hyvin epäluotettavaa johtopäätöstä faktana!

    1. Sanna Kaski sanoo:

      Hei Mie,

      tietysti tämäkään ei ole aihe, josta ei tiedeyhteisössäkin käytäisi kiivasta debattia tai josta lisätutkimus ei olisi pahitteeksi. Usein rokotekriittiset vetoavatkin mainitsemiisi Cochrane-katsauksiin, jotka toki tuovat yhden näkökulman tähän keskusteluun. Cochrane-katsauksissa muuttujat, joiden perusteella tutkimuksia arvioidaan, asetellaan eri tavoin kuin monissa muissa katsauksissa.

      Lääkäri ja tutkija Topi Turunen kirjoittaa Cochrane-katsauksesta muun muassa näin:

      ”Huomionarvoista on kuitenkin myös, että erikseen tarkasteltuna kukin katsaukseen sisällytetty alkuperäistutkimus (Potter 1997, Carman 2000, Oshitani 2000, Hayward 2006, Lemaitre 2009) havaitsi työntekijöiden rokottamisesta hyötyjä potilaille – mm. kokonaiskuolleisuuden vähenemistä. Katsauksen laatijat ovat valinneet tarkasteltavat päätemuuttujat siten, etteivät nämä hyödyt tule esiin (syystä tai toisesta – artikkelin yhteydessä julkaistussa palauteosiossa on keskustelua aiheesta).

      Esimerkiksi Englannin kansanterveysviranomainen on päätynyt samojen tutkimusten perusteella työntekijöiden rokottamista puoltavaan johtopäätökseen.”

      Tiedetoimittaja Jani Kaaro, joka laajassa jutussaan avaa tiedeyhteisön influenssarokotteen ympärillä käymää keskustelua, kirjoittaa Cohcrane tutkijasta Tom Jeffersonista näin:

      ”Tiedeyhteisön sisäinen debatti ei sekään helpota rokottamispäätöksen tekemistä. Kysymys influenssarokotteista nimittäin jakaa tutkijoita, ja näissä jakolinjoissa tuskin mikään jakaa mielipiteitä niin paljon kuin Cochranen tutkija Tom Jefferson. Jefferson on vastuussa Cochranen influenssarokotetta koskevista systemaattisista katsauksista. Tähän työhön hän on kiistattoman pätevä eikä kukaan ole kyseenalaistanut sitä. Hänen kannanottojensa perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että hänellä on syvä vastenmielisyys influenssarokotetta kohtaan. Vaikka Cochrane-katsauksetkin usein osoittavat influenssarokotteella jonkinlaista tehoa, haastatteluissa Jefferson sanoo influenssarokotteiden olevan täysin hyödyttömiä. Näiden lausuntojensa vuoksi Jefferson on rokotetutkijoden joukossa paaria-luokassa. Konferensseissa kollegat eivät puhu hänelle ja hänen seuraansa kartetaan.”

      Mitä sitten viittaamani katsauksen (Ahmed ym.) luotettavuuteen tulee, niin tarkasteltaessani Dimensionsin kautta sitä, minkälaiset tahot ovat kyseistä (Ahmed ym.) artikkelia käyttäneet lähteenään, niin listalta löytyy muun muassa WHO sekä Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Listalla on myös vaikuttava määrä tieteellisiä vertaisarvioituja julkaisuja, kuten International Journal of Environmental Research and Public Health,Human Vaccines & Immunotherapeutics, BMC Medical Research Methodology ja BMC Infectious Diseases ja Journal of Clinical Epidemiology. En siis allekirjoita näkemystäsi siitä, että kyseessä olisi heppoinen tai epäluotettava lähde.

  2. Kohta entinen kollegasi sanoo:

    Haluatko tahallasi lisätä hoitajien ammattikunnan erillisyyttä ja syyllistää kollegoitasi? Oletko perehtynyt THL:n rahoitukseen ja tietoinen, että suurin kassavirta tulee lääkefirmoilta (=laillinen korruptio). Oletko tietoinen, kuinka paljon inhimillistä kärsimystä tämä pykälä 48 on aiheuttanut kollegoidesi keskuudessa? Kannattaisi perehtyä näihin kysymyksiin ennenkuin alkaa julkisesti huudella (ja selkeästi asiaan oikeasti perehtymättömänä!).

    1. Sanna Kaski sanoo:

      Hei nimimerkki Kohta entinen kollegasi,

      miten olet päätynyt johtopäätökseen siitä, että THL:n suurin kassavirta tulee lääkefirmoilta? THL:n rahoitus on avattu tässä kaaviossa ja saman linkin kautta pääsee tutustumaan muun muassa THL:n vuoden 2017 tilinpäätöslaskelmiin. Niiden mukaan THL:n suurin rahoituslähde (79%) on valtion talousarviosta tuleva budjettirahoitus.

      Lääketeollisuudeltakin THL on toki rahoitusta saanut. Kun 15 % rahoituksesta koostuu yhteisrahoitteisesta toiminnasta, on viidenneksi suurimmaksi yhteisrahoittajaksi merkitty GlaxoSmithKline Oy (0,5 M €).

      Sitä, miksi THL tekee yhteistyötä rokotevalmistajien kanssa on mielestäni hyvin avattu tässä tekstissä. Mielestäni samaa asiaa avaa hyvin myös tämä THL:n yljohtajan Terhi Kilven haastattelu, jossa hän muun muassa vastaa kysymykseen ”Miksi julkinen sektori ei sitten irtautuisi kokonaan lääke- ja rokotekehitystyöstä?” näin: ”Tutkimustyö jäisi yksityisen sektorin varaan. Tällöin ei olisi vuoropuhelua eikä ajatusten vaihtoa eri tahojen välillä. Luulen, että lopputulos olisi yhteiskunnan kannalta huomattavasti huonompi kuin nyt. Ihmisten terveysintressi tulisi huonommin hoidettua ja rokotteiden kehittämiseen ja vaikutusten seurantaan suuntautuisi varoja vain kaupallisista näkökulmista”

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »