Millaista on elämä ilman älypuhelinta?
Yksi haluaa vaalia keskittymiskykyään, toinen kaipaa lisää laatuaikaa lasten kanssa, kolmas kavahtaa verkkovalvontaa ja neljännellä painavat uskontoon liittyvät syyt. Älypuhelimesta luopumiseen löytyy paljon hyviä syitä, mutta helppoa se ei ole.
Aalto-yliopiston (aalto.fi) tutkijat selvittivät, miksi ihmiset päätyvät valintaan, joka tekee heidän arjestaan monin tavoin työläämmän, rajatumman ja joissakin tapauksissa myös riskialttiimman.
Älypuhelimesta luopuakseen ei toki tarvitse luopua puhelimesta. Tutkimusta varten haastateltiin kolmeatoista kaikesta älystä riisutun tyhmäpuhelimen (dumbphone) käyttäjää ja kahta tällaisen puhelimen kehittäjää. Osa laitteista oli peräisin ajalta ennen älypuhelimia, osa oli älytoiminnoista riisuttuja uusia malleja.
Tyhmäpuhelimella tarkoitetaan laitetta, johon ei voi asentaa selainta tai sovelluksia, eikä siinä ole yleensä kameraakaan.
Vaikeudet alkoivat jo puhelinten hankinnasta. Älyttömiksi kustomoidut uudet puhelimet ovat usein kalliita, ja vanhoja, valmiiksi älyvapaita perinteisiä puhelimia ei välttämättä enää ihan läheltä löydy. Niitä jouduttiin tilaamaan Afrikasta asti.
Tyhmäpuhelimia piti tilata Afrikasta.
Älypuhelimen puuttuminen aiheutti ymmärrettävästi haastateltujen arkeen monenlaista hankausta. Puhelimella tehdyt nettiostokset jäivät tekemättä. Kaksivaiheinen tunnistautuminen vaatii puhelinsovelluksen, joten sekään ei onnistunut.
Ilman kaksivaiheista tunnistautumista ei pääse nettipankkiin eikä Omakannan ja Omaveron kaltaisiin julkisiin palveluihin. Koronan leviämistä seurattiin sovellusten avulla, ja ajanvaraukset rokotuksiin tehtiin netissä. Kodin ulko-oven lukkokin saattaa nykyään aueta puhelinsovelluksella.
Osa tyhmäpuhelimen käyttäjistä päätyi käyttämään erillisiä laitteita, jotka korvasivat yksittäisiä älypuhelimen toimintoja. Jotkut turvautuivat tarpeen tullen perheenjäsenten tai tuttavien älypuhelimiin.
Entä ne hyödyt? Niitäkin löydettiin runsain mitoin, olivathan tutkitut luopuneet älypuhelimen käytöstä tietoisesti ja vapaaehtoisesti. Somen riemuista ja rasituksista on kirjoitettu niin paljon, että aloitetaan kameran puuttumisesta.
Tutkimukseen osallistunut äiti kertoi kamerattomuuden mahdollistamasta ”puhtaasta kokemuksesta” vanhempi–lapsi-suhteessa. Esim. lapsen uimaharjoituksia saattoi nähdä uudella tavalla, kun niitä ei katsellut ruudun läpi näppäinsormi valmiina. Äiti uskoi myös opettavansa lapselleen näin entistä terveempiä digitapoja.
Toinen haastateltu huomasi, että koiran ulkoiluttamisesta irtoaa uudenlaisia elämyksiä ilman älypuhelinta. Ruutuun uppoutumisen sijaan voi vaikkapa jutella toisten koiranulkoiluttajien kanssa.
Tutkimus Swapping 5G for 3G: Motivations, Experiences, and Implications of Contemporary Dumbphone Adoption (aalto.fi) julkaistiin Proceedings of the ACM on Human-Computer Interaction -lehdessä huhtikuussa (acm.org).
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)