Hyppää sisältöön

Lapsiperhe haastaa hyvinvointivaltion

Suomessa yksinhuoltajaperheiden köyhyysriski on muita suurempi.
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Sandy Millar, Unsplash
Lapsiperhe haastaa hyvinvointivaltion

Viime helmikuun 15. päivä oli ihan tavallinen maanantai: ei liputusta, ei juhlapuheita, ei skumppamaljojen kilinää. Hyvinvointivaltion – ihmiskunnan keksinnöistä suurimman ja kauneimman – 140-vuotisjuhlapäivää ei juhlinut kukaan.

Hannele Heinäsen mukaan 15.2.1881 on hyvinvointivaltion esihistorian merkittävin päivämäärä. Saksan valtakunnankansleri Otto von Bismarck esitti tuolloin maansa valtiopäivillä sosiaalivakuutusta koskevan lakialoitteen, joka merkitsi ensimmäistä askelta köyhäinhoidosta sosiaalisten tulonsiirtojen suuntaan. Sosiaalipolitiikasta tuli valtion asia.

Bismarck oli patavanhoillinen preussilainen aatelismies, eikä häntä tunneta suurena ihmisystävänä. Vallankumouksellisen sosialismin pelossa hän näki kuitenkin viisaaksi tarjota kasvavalle työväenluokalle sosiaalista turvaa.

Nykyaikaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa monet edellisten sukupolvien sosiaalisista riskeistä on minimoitu, ja uusia on ilmaantunut tilalle. Tällä hetkellä hyvinvointipelin tärkeimpiä nappuloita ovat väestön ikääntyminen ja siihen liittyen lapsiperheiden merkityksen kasvu.

Hannele Heinänen arvioi väitöstutkimuksessaan (Tampereen yliopisto) Suomen perhepolitiikan tuloksia ja vertailee niitä muiden EU-maiden saavutuksiin dokumenttiaineistojen ja tilastotiedon pohjalta.

EU-maiden keskinäisessä vertailussa Suomi on yhdessä Ruotsin kanssa lapsiperheiden hyvinvoinnin kärkimaita. Meillä ongelmana ovat erityisesti yksinhuoltajaperheet, joiden köyhyysriski on selvästi muita lapsiperheitä suurempi.

Keski-Euroopan maista Saksa on panostanut viime vuosina vahvasti lapsiperheiden etuuksiin ja saanutkin syntyvyyden nousuun. Saksan haasteena on päivähoitopalvelujen puute, mikä heikentää äitien työllisyyttä.

Itä-Euroopan maista Viron perhepoliittiset tukitoimet painottuvat suoriin taloudellisiin tukiin ja kohdentuvat pääasiassa pieniin lapsiin ja äiteihin. Sukupuolten tasa-arvoa painotetaan, mutta vanhat stereotypiat haittaavat miehen ja naisen yhtäläistä osallistumista kotitöihin ja lasten kasvatukseen.

Etelä-Euroopan maissa valtion rooli on perheiden elämässä huomattavasti ohuempi kuin Pohjoismaissa. Espanjassa tämä näkyy lapsiperheiden muita EU-maita suurempana köyhyysriskinä.

Suomen yksinhuoltajaperheiden köyhyys- ja syrjäytymisriskin kasvu kertoo, ettei ennen niin ylivoimainen pohjoismainen hyvinvointimalli ole haavoittumaton uusien sosiaalisten riskien edessä. Myös alueellisen epätasa-arvon kasvu sekä työpaikkojen että perhepalvelujen tarjonnassa haastaa vanhan järjestelmän.

Heinäsen väitös Perhepolitiikan tulokset puntarissa: Arviointitutkimus lapsiperheiden hyvinvoinnista Suomessa ja Euroopassa tarkastettiin Tampereen yliopistossa helmikuussa.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Hanna Heinonen, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.