Koronan aikaan voi uida luonnonvesissä ja urheilla
Happy child. Mom teaches her little daughter to swim for the first time. Woman holding a child on the water on a hot summer day. positive emotion and total happiness
Suurin osa lapsista oppii nykyään uimaan uimahallissa. Hukkumisonnettomuudet taas tapahtuvat lähes aina luonnonoloissa. Onnettomuudet vähenisivät, jos uimaopetusta annettaisiin uimahallien ohella myös vapaana vellovissa luonnonvesissä, päättelee tutkija Egil Galaaen Gjølme Norjan teknis-luonnontieteellisestä yliopistosta.
Hukkumiskuolemat ovat Norjassa suunnilleen yhtä yleisiä kuin Suomessa. Islannissa hukkumisia tapahtuu suhteellisesti vähemmän, mutta siellä uimataitoja opetetaankin koulussa omana oppiaineenaan, ja uimista harjoitellaan myös luonnonoloissa.
Suomessakin käytetyn, Pohjoismaiden hengenpelastus- ja uimaliittojen määritelmän mukaan uimataitoisena pidetään henkilöä, joka ”pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla, ja päästyään pinnalle kykenee uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään”.
Islannissa opetetaan uimista omana oppiaineenaan.
Sillä, pudotaanko kylmään, sameaan ja virtaavaan jokiveteen vai kirkkaaseen ja linnunmaidon lämpöiseen allasveteen on taatusti väliä, vaikkei asiaa määritelmässä mainitakaan.
Norjassa suunnitellaan Gjølmen mukaan avovedessä tapahtuvan uima- ja hengenpelastusopetuksen sisällyttämistä koulujen opetusohjelmaan. Kaksi vuotta sitten vain pari prosenttia norjalaisista kouluista opetti lapsille uimataitoja uimahallien ulkopuolella.
Suomessa uimaopetus on ollut mukana peruskoulun opetussuunnitelmien liikunnan sisältöalueissa jo kolmen vuosikymmenen ajan. Uima- ja vesipelastusopetusta tulisi olla 6–10 tuntia jokaisella vuosiluokalla.
Opetusympäristö jää kunnan ja koulun päätettäväksi. Arktisten olosuhteiden vuoksi opetuspaikkana on yleensä uimahalli. Resurssit vaihtelevat: tutkimusten mukaan Suomessa on kouluja, jotka eivät järjestä lainkaan uimaopetusta.
Norjassa koulut suhtautuvat luonnossa tapahtuvaan uimaopetukseen juuri päinvastoin kuin maantieteen perusteella luulisi: pohjoisen kouluissa oppilaat viedään avoveteen useammin kuin etelässä, jossa ilmasto olisi ulkouinnille suotuisampi.
Opettajat suosivat uimahalleja myös siksi, että siellä annettavaa opetusta pidetään avovesiopetusta riskittömämpänä. Avovesiharjoittelun riskejä voidaan kuitenkin vähentää mm. opettajien täydennyskoulutuksella.
Gjølme pitää avovedessä annettavaa koulusta välttämättömänä. Tutkija puhuu uimataidon sijaan vesipätevyydestä (water competence): uimaan voi opetella uimahallissakin, mutta luonnonvoimien armoilla tapahtuvaa pelastamista ja pelastautumista voi oppia vain aidoissa olosuhteissa.
Vesipätevyyteen kuuluu mm. kyky uida vaatteet päällä ja kontrolloida hengitystä veden alla ja aallokossa. Nämä taidot lapsena oppinut osaa lopun ikäänsä toimia hätätilanteessa oikein.
Gjølmen haastattelu julkaistiin Norwegian SciTech News -verkkosivuilla.
Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,
että julkaisemme aina joitakin lehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.
Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printti- tai digilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.
Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.
