Ruutuajan määrän lisäksi myös sen laatu on tärkeää
Lapsuudessa käytetty suurempi ruutuaika on yhteydessä parempiin tiedonkäsittelytaitoihin nuoruudessa, käy ilmi Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tekemässä tutkimuksessa. Näistä taidoista voi olla hyötyä myös aikuisuudessa, kouluttautumisessa ja työelämässä.
– Opettajien ja vanhempien tulisi kannustaa lapsia käyttämään laitteita ja ruutuja tavalla, joka edistää aktiivista ajattelua, ongelmanratkaisua, luovuutta ja oppimista, väitöskirjatutkija Petri Jalanko sanoo.
Tutkijan mielestä ruutuaikaan ei tulisi suhtautua yksiselitteisesti haitallisena, vaan pyrkiä tasapainoon liikunnan ja ajattelua tukevan ruutuajan välillä.
Suositusten mukaisten liikunnan, ruutuajan ja unen vaikutus parempiin oppimistuloksiin on todettu myös tuoreessa kansainvälisestä tutkimuksessa.
– Tulostemme mukaan ruutuajan hallinta ja riittävä uni ovat konkreettisimmat keinot tukea lasten oppimista ja aivoterveyttä, kertoo tutkimuksessa mukana ollut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun erikoistutkija Eero Haapala.
Kiinalaistutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ettei liikuntasuosituksen täyttäminen yksinään riitä tasapainottamaan runsasta ruutuaikaa tai liian vähäistä unta.
Tärkeintä on löytää tasapaino liikunnan ja aktiivista ajattelua tukevan ruutuajan välillä.
