Siirry sisältöön
Kulttuuri

Petra Poutanen-Hurme ja Juha Hurme: Touko on paras teoksemme

07.05.2018 Iita Kettunen Laura Vesa

Lapsen maailma. Juha Hurme ja Petra Poutanen-Hurme sekä 7 viikon ikäinen poikavauva. Kuvattu 20.3.2018 Tampereella. Kuva: Laura Vesa

Juhasta Petra on ollut supermamma alusta lähtien ilman mitään kursseja.

Taiteilijapariskunta Poutanen-Hurmeen esikoinen Touko syntyi keskelle Suomen Kansallisteatterin Lemminkäisen harjoituksia.

Lapsen maailma. Juha Hurme ja Petra Poutanen-Hurme sekä 7 viikon ikäinen poikavauva. Kuvattu 20.3.2018 Tampereella. Kuva: Laura Vesa

Arvostelijoiden ylistämä Lemminkäinen on Juha Hurmeen 58 käsikirjoittama ja ohjaama. Petra Poutanen-Hurme sävelsi ja harjoitti näytelmän lauluosuudet.

Arvostelijoiden ylistämä näytelmä on Toukon isän, Juha Hurmeen, 58, käsikirjoittama ja ohjaama. Äiti Petra Poutanen-Hurme, 33, sävelsi ja harjoitti näytelmän lauluosuudet. Kun kaksiviikkoinen Touko oli seurannut äitinsä sylissä Lemminkäisen viimeisiä musiikin harjoituksia, kommentoi äiti Facebookissa:

”Tänään päivänvalon näkee Lemminkäinen Kansallisteatterissa. Sen myötä on selvinnyt, että meillä on vauva, jolle on turha laulaa tuutulauluja; se tarvitsee nukahtaakseen patarummut.”

Petra sävelsi ja ohjasi Lemminkäisen musiikkia sekä omaa Tellus-kuoroaan ja keikkaili bändiensä kanssa ihan raskauden viime metreille. Niinpä Touko tottui jo kohdussa hyvin runsaaseen äänimaailmaan, eikä ollut Lemminkäisen metakasta moksiskaan, pikemminkin päinvastoin. Teatterilaisten mielestä vauva toi harjoituksiin ihan omanlaistaan lempeä ja lämpöä. Vain kahtena päivänä Touko jäi mummin hoiviin.

Touko tarvitsee nukahtaakseen patarummut.

Petran ja Juhan suhteesta aistii syvän välittämisen ja keskinäisen kunnioituksen. Tässä kodissa puhutaan paljon, ja kaikkea pohdintaa siivittää lämmin huumori.

Raskauden aikana Petra kertoo ihmetelleensä, kuinka keho muuttui joka viikko, ja sitä oli vaikea tunnistaa omakseen. Outoa oli myös se, että vatsa vei kaiken huomion niissäkin tilanteissa, joissa hän yritti olla pääroolissa.

− Vauvan synnyttyä helpotti sikäli, että nyt saan olla minä, ja huomio kiinnittyy oikeaan kohteeseen, Petra sanoo nauraen.

Juha oli mukana synnytyksessä. Työntöjen välissä sovittiin, että tämän jälkeen Petran työnnöt on työnnetty, ja Juha saa lopun elämäänsä tehdä lumityöt.

Maapallo tarvitsee uusia asukkaita

Touko on onnenpoika: vanhemmilla on joustavat työajat.

Touko on onnenpoika: vanhemmilla on joustavat työajat.

Touko on Juhan toinen lapsi. Esikoistytär syntyi 29 vuotta sitten. Juha ei ole mielestään juuri muuttunut noista ajoista, mitä nyt tullut ehkä vähän viisaammaksi. Molemmat lapset ovat herättäneet samanlaisia syviä tuntoja:

− Ihan mahtavaa, että meillä on kuusiviikkoinen aivan itsestään selvä perheenjäsen! Nyt on aivan mahdotonta ajatella meitä ilman tuota lasta, joka on tärkein ja kivoin asia.

Mutta maailma ympärillä on muuttunut 30 vuodessa. Monista ongelmista huolimatta Juha näkee maailman lapsellekin mahdollisena elää. Hän uskoo, että uhkakuvissa on paljon perspektiiviharhaa, ja siksi kaikki näyttää olevan niin lähellä ja räjähtämäisillään. Koska ihmiset ovat tehneet maailman, he voivat myös vaikuttaa siihen, että maapallo pysyy asuttavana ja elettävänä. Ja toki tänne tarvitaan silloin tällöin muutamia uusiakin ihmisiä.

Lapsen maailma. Juha Hurme ja Petra Poutanen-Hurme sekä 7 viikon ikäinen poikavauva. Kuvattu 20.3.2018 Tampereella. Kuva: Laura Vesa

”Nykyturbulenssi tuottaa uhkakuvia maapallon tulevaisuudesta, vaikka tämä on ihmisten maailma ja korjattavissa.”

− Kuusiviikkoisen pojan vanhemmilla on oltava perusteltua ja mietittyä toivoa, se on meidän perheemme lähtökohta, Juha sanoo.

Touko köllii äitinsä sylissä tyytyväisenä ja päräyttää isänsä näkemyksen vahvistukseksi raikuvan pierun.

Petra kokee olevansa hyvin onnekas saadessaan synnyttää ja kasvattaa lapsensa Suomessa, ja Touko pääsee aikanaan korkeasti ammattitaitoiseen päivähoitoon. Juhan mielestä aika piankin, sillä päiväkodissa lapsi oppii olemaan ihmisten maailmassa.

Petra on iloinen, että saa äitiyspäivärahaa ja voi tehdä samalla musiikkia. Hänen mielestään on kuitenkin väärin, ettei Kela huomioi alle neljän kuukauden apurahoja eikä tekijänoikeuskorvauksia äitiyspäivärahan suuruutta määritellessään. Suuri osa Petran tuloista kun muodostuu tällä hetkellä sävellysten tekijänoikeuskorvauksista.

− Paperitehdasperspektiivistä on helppo kutsua lapsentekotalkoisiin, vaikka koko ajan on yhä enemmän freelancereita ja epätyypillisiä työsuhteita, joita ei huomioida tukia laskettaessa, Petra huomauttaa.

Yhteistyöstä avioliittoon

Lapsen maailma. Juha Hurme ja Petra Poutanen-Hurme sekä 7 viikon ikäinen poikavauva. Kuvattu 20.3.2018 Tampereella. Kuva: Laura Vesa

Vanhempien mielestä Toukolla riittää tehtävää, jotta maapallo pysyisi asuttavana ja elettävänä.

Lain mukaan äiti voi tehdä töitä sunnuntaisin menettämättä äitiyspäivärahaa. Tämä sopii Petralle hienosti, sillä hänen johtamansa naiskuoro Tellus harjoittelee sunnuntaisin. Se valmistelee Susinartut-kuoroteosta, joka perustuu naisten Suomen sisällissodan aikana kirjoittamiin runoihin ja lauluihin. Petra ja kollegansa Tellu Turkka ovat säveltäneet teoksen, jota esitetään syksystä lähtien useassa kaupungissa.

Petra on koulutukseltaan kanteleen soiton opettaja ja musiikin maisteri. Hän säveltää paljon teatteri- ja elokuvamusiikkia sekä musiikkia kokoonpanoille, joissa myös esiintyy. UTU soittaa eräänlaista taidepoppia, joka sekoittaa genrejä. Ruumiinmullat on kuolemanpelolla leikittelevä kolmen naisen yhtye, jossa on mukana Petran ja Tellun lisäksi Hanna Rajakangas. Lisäksi Petra esiintyy solistina omassa multi-instrumentaaliesityksessään.

Petralla ja Hannalla on myös duo nimeltä Hurme, joka perustettiin paljon ennen kuin Petra ja Juha tutustuivat. Hurme on vanha suomalainen sana, joka tarkoittaa verta. Kun duo Hurme esiintyi vuonna 2011 Kalevalaseuran satavuotisjuhlassa, piti Juha Hurme siellä esitelmän. Hän ei ollut ennen kuullut duosta ja pani huvittuneena merkille sen nimen. Nähtyään esityksen hän oli vaikuttunut sen taidokkuudesta ja kutsui naiset tekemään musiikkia suunnitteilla olevaan Europaeus-näytelmään, jonka hän kirjoitti ja ohjasi Kansallisteatterille. Siitä alkoi yhteistyö, joka pikkuhiljaa syveni seurusteluksi ja avioliitoksi.

Juha ei aio pitää virallisesti vanhempainvapaata, mutta pystyy järjestelemään työnsä siten, että voi olla mahdollisimman paljon pojan kanssa. Lapsi vaikuttaa Juhan mielestä elämään hyvällä tavalla. Hän uskoo lapsen kasvattavan vanhempiaan.

− Kun pieni lapsi tulee maailmaan, on vanhempien muutettava tapojaan, ja heidät on helppo motivoida siihen.

Juha kertoo esimerkiksi olevansa ”järkyttävän addiktoitunut” eräelämään, mutta luopui jo aikaa sitten sovitusta kymmenen päivän maaliskuisesta hiihtovaelluksesta kivutta ja on huippuonnellinen, kun saa viettää sen ajan poikansa kanssa.

Sometus on luovaa

Lapsen maailma. Juha Hurme ja Petra Poutanen-Hurme sekä 7 viikon ikäinen poikavauva. Kuvattu 20.3.2018 Tampereella. Kuva: Laura Vesa

Vanha talo henkii juurevaa kodikkuutta.

Lapin erämaahan Juha pääsee kesällä esityksensä Operaatio Paulaharjun myötä. Jo viitenä vuonna hän on dramatisoinut näytelmiksi Samuli Paulaharjun novelleja, jotka esitetään aina syvällä Lapin erämaissa ja joiden tekemiseen näyttelijät osallistuvat ilman palkkaa. Tänä vuonna esitys on Haltilla kilometrin korkeudessa. Vaikeakulkuisista maastoista huolimatta esitys on vetänyt joka vuosi yli kolmesataa katsojaa.

Kesällä Juha toimii Volter Kilpi -kirjallisuusviikon taiteellisen johtajana Kustavissa ja osallistuu Hailuodon teatterifestivaaliin. Syksyllä hän ohjaa suomenruotsalaiselle ryhmälle Peter Weissin näytelmän ja valmistaa talvella KOM-teatterin kanssa näytelmän Aleksis Kivestä ja Kaarlo Bergbomista. Petra tekee siihen musiikin.

Juhan mielestä Petra on hänen näytelmiensä ”supersäveltäjä”, jonka kanssa on ihana ja helppo tehdä yhteistyötä. Koska hän luottaa vaimoonsa saumattomasti, energiaa ja aikaa vapautuu omaan työhön. Lemminkäisenkin käsikirjoituksen ensimmäiset runkopuut olivat laulut, jotka Petra sävelsi.

− Vaikka olemme tehneet paljon yhteistyötä, on Touko paras teoksemme, jossa tiivistyy kaikki osaamisemme, Juha sanoo.

Lapsen maailma. Juha Hurme ja Petra Poutanen-Hurme sekä 7 viikon ikäinen poikavauva. Kuvattu 20.3.2018 Tampereella. Kuva: Laura Vesa

Juha on hyväksynyt sen, että kirjallisuuden arvostus ei välttämättä kestä ikuisesti

Juha ja Petra eivät ole huolissaan suomalaisten lasten lukutaidosta. Juha muistuttaa, että kaunokirjallisuus sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on hyvin lyhyt ilmiö. Suomessa on luettu vasta noin 140 vuotta, ja muun muassa koko kalevalainen runoaarre on luku- ja kirjoitustaidottomien ihmisten tekemää.

Juha kirjoittaa tällä hetkellä kolmea kirjaa. Hän on hyväksynyt myös sen, että kirjallisuuden arvostus ei välttämättä kestä ikuisesti: kirjallinen kulttuuri on ehkä antamassa sijaa jollekin muulle. On hyväksyttävä, että ajat muuttuvat ja että tekniikka vie somen ja pelien kautta yhä enemmän symboleihin ja kuvalliseen ilmaisuun.

Sometukseen liittyy Juhan mukaan hyvin paljon kielellistä leikkiä ja luovaa kielenkäyttöä. Mutta jos somettajille lyödään eteen Vänrikki Stoolin tarinat, eivät he ymmärrä siitä yhtään mitään.

− Eivät nuoret ole menettäneet kirjallisuutta, mutta aikuiset eivät pysy heidän kehityksessään mukana, mikä on ollut maailman meininki tuhat vuotta.

Juha muistuttaa, että aikoinaan Beatlesiakin pidettiin maailmanlopun enteenä. Uskottiin, että “porukka pilaa musiikin, eivätkä nuoret lue, kun kuuntelevat vain sitä”. Nyt vasta ymmärretään, kuinka valtavan luovaa aikaa 1960-luku oli. Samoihin aikoihin julkisuuteen nousi myös “turmiollinen” Bob Dylan, jolle annettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto vuonna 2016.

Kulttuuri ja sivistys eivät Juhan mielestä välttämättä palaudu aina painettuun tekstiin, vaan siihen, mikä kulloinkin kiinnostaa. Jos nuoria kiinnostaa tietokoneiden ja pelien maailmaan liittyvä kommunikaatio, tulisi pyrkiä sen kultivoimiseen ja siihen, että niissä olisi kiinnostavaa sisältöä, koska sieltä voi nousta sivistys. Tulevaisuudessa kulttuuri ja sivistys tapahtuvat entistä enemmän pelitiloissa ja virtuaalitodellisuuksissa, joissa vaihdellaan kirjallisia viestejä salamannopeasti omalla slangilla.

− Se, jos mikä on kielen luovaa käyttöä ja myös kykyä tulkita viestejä ja valmentautumista sanojen maailmaan.

Rallata ja höpötä lapselle

Perhe asuu Tampereen Pispalassa puutalon kivijalassa, jossa toimi viitisenkymmentä vuotta sitten ruokakauppa.

Perhe asuu Tampereen Pispalassa puutalon kivijalassa, jossa toimi viitisenkymmentä vuotta sitten ruokakauppa.

Juha ei aio lyödä Seitsemää veljestä Toukon käteen. Niin tyhmänä hän ei pidä itseään, että luulee sen riittävän Toukolle, vaikka se hänelle itselleen riittäisikin. Mutta ehkäpä silloin löytyykin jokin kiva peli, jossa “katsellaan puita väärii” tai leikitään muuten vaan Lauria…

Petra muistuttaa, että lasten lukutaidottomuus liittyy myös perheiden eriarvoistumiseen: toisilla lapsilla on vahvempi vanhempien tuki ja paremmat lähtökohdat kuin toisilla. Siksi on erittäin tyhmää leikata koulutuksesta, joka sivistämisen lisäksi ehkäisee isompien ongelmien syntymistä.

− Me valitamme huumevieroituksen kalleutta, muttemme ymmärrä, että ne rahat olisi kannattanut sijoittaa aikanaan nuorten harrastuksiin ja kouluun.

Lastenkulttuuriin ei voi Petran mielestä panostaa koskaan liikaa. Hän kertoo havahtuneensa vasta oman lapsen myötä siihen, kuinka paljon lapsille on Suomessa tarjolla laadukasta teatteria, kirjallisuutta ja musiikkia. Vaihtoehtoja löytyy ihan kaikille, ja ne on helppo tehdä lapsille kiinnostavaksi.

Pienen lapsen kanssa on esimerkiksi hauska aloittaa kieleen tutustuminen höpöttelemällä ja loruttelemalla niitä näitä. Näin lapsi kuulee äänteitä ja sävelkorkeuksia, ja loruttelu on rytminsäkin vuoksi hyvä kielelliselle kehitykselle.

Lastenkulttuuriin ei voi koskaan panostaa liikaa.

Laulaminen ja musiikki stimuloivat mielikuvitusta. Säveltäjänä Petra on jo keksinyt, että pienen lapsen olisi helppo omaksua säveltapailun alkeet esimerkiksi tekemällä solmisaatioita, jossa kämmenen tai sormien eri asennoilla käydään läpi koko sävelasteikko.

− Lapset ovat hyvin alttiita sävelkorkeuksille. Miksi emme syöttäisi sinne tiettyä järjestelmää jo valmiiksi?

Kun lapsen kanssa lörpötellään, lorutellaan ja lauleskellaan, hän oppii myös, etteivät laulaminen ja lukeminen ole mitään korkeakulttuuria, vaan ihan luonnollinen osa arkea ja olemista.

Tehdään äitiyslomalla iso hittilevy kakasta!

Juha kertoo ihailevansa, kuinka nerokkaita rallatuksia Petra on tehnyt vauvalle vaikkapa vaipan vaihdosta tai imetyksestä. Repertuaarista löytyy myös kakkateemaisia lauluja kuten Rupsu-Ruupertti ja Kakka-Kaaleppi. Juhan mielestä laulut pitäisi ehdottomasti tallentaa. Ja koska kakkabisnes on niin suurta, äänitteet myisivätkin kenties hyvin.

− Tehdäänkin äitiyslomalla iso hittilevy kakasta!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »