Rupista rakkautta

• Mitä jos Kaapo Kakko ei olisi lapsena päässyt jäälle?

  Viimeksi kirjoitin diabetesta ja allergiaa sairastavien lasten syrjintäkokemuksista päiväkodissa ja koulussa. Osa lapsista ei pääse luistelemaan tai hiihtoretkille, koska sairastaa diabetesta. Sain paljon palautetta niin vanhemmilta kuin opettajiltakin. Eräs kommentoija huomautti osuvasti: mitä olisi tapahtunut, jos Kaapo Kakko ei olisi pienenä päässyt luistelemaan? Hyvä kysymys! En malta olla jatkamasta aiheesta, niin tärkeä ja monien mieltä […] Lue lisää »

  

• Ei diabeetikkoja luistinradalle

  Kirjoitin hiljattain tässä blogissa, miten kiitollinen olen, että tyypin 1 diabetesta sairastava poikani saa parasta mahdollista hoitoa Suomessa. Olen siitä edelleen kiitollinen, mutta iloani varjostaa se, etteivät kaikki ole yhtä onnekkaita. Se, miten hyvin diabetesta sairastavan lapsen asiat ovat, riippuu siitä, missä päin Suomea hän asuu ja missä päiväkodissa tai koulussa hän on. Miltä kuulostaa, […] Lue lisää »

  

• Äiti on vähän vihainen

  Äidin ja teini-ikäisen tyttären välit olivat olleet pitkään tulehtuneet. Vanhemmille tuli ero. Sosiaali- ja terveydenhoitoalalla työskentelevän äidin kasvatuskeinot loppuivat. Hän kävi käsiksi tyttöön yrittäessään saada hänet väkivalloin omaan huoneeseensa. Äitiä pelotti, mitä hän vielä tekisi voimakkaasti oireilevalle tyttärelleen. Äiti pyysi apua monta kertaa. Lopulta tytär sijoitettiin. Olisin voinut olla se tyttö. Olisin voinut olla myös […] Lue lisää »

  

• Seitsemän ihmettä

  Haluan omistaa tämän vuoden 2019 viimeisen blogipostauksen kiitollisuudelle, mutta minulla on ongelma: on vaikea kirjoittaa kiitollisuudesta ennen kuin kaverillaan yökylässä oleva, diabetesta sairastava teinini on palannut kotiin. Huolissaan ja katastrofikuvitelmien piinaamana on vaikea olla kiitollinen. Yritän silti. Kun kävin aamulenkillä koiramme Pepen kanssa, ajattelin, miten kaunis maailma onkaan. Luonto oli saanut yöllä ylleen pumpulipeiton. Lumi […] Lue lisää »

  

• “Herkkua on siinä monenlaista…”

  Mutta tarvitsisiko olla? Pitääkö joulun olla niin ylenpalttinen? Mitä lapsuuden jouluista on sinulle jäänyt mieleen? Itse muistan yhden ainoan tavaran, koska se oli hartaasti toivottu (ja on vieläkin tallella): peltinen nukkekoti. Uskon, että näin on muidenkin kohdalla: riittäisi se yksi tärkeä, toivottu lahja. Lisäksi muistan ylensyönnin, jouluähkyn. Joulupöydässä en koskaan jaksanut äidin mielestä syödä riittävästi […] Lue lisää »

  

• Onko tämä rakkautta vai väkivaltaa?

  Mistä pieni lapsi tietää, mikä on väkivaltaa? Vain siitä, mitä aikuiset hänelle opettavat. Toisaalta kyllä minä lapsena tiesin, ettei isän kuulu satuttaa äitiä eikä meitä lapsia. Sen tietää vaistomaisesti. Mutta jos raja rikotaan toistuvasti, hivuttamalla, se hämärtyy. Tukistit minua, noin siis saa tehdä toiselle? Huusit minulle ja haukuit, toiselle saa siis huutaa ilkeästi? Ensi- ja […] Lue lisää »

  

• Jokaiselle nuorelle elämäntaitovalmentaja?

  Suomalaiset yläkoululaiset ovat yksinäisiä ja yhä useammat kärsivät mielenterveysongelmista, kirjoitin viime kerralla blogissani. Moni yläkoulun opettaja kommentoi kirjoitusta ja kertoi huolen olevan todellinen. Opettajilla ei ole aikaa auttaa kaikkia, vaikka he kuinka haluaisivat. Koulupsykologeilla ja -kuraattoreillakin on kädet täynnä työtä. Kouluihin toivottiin nuorisotyöntekijöitä tai vaikkapa vapaaehtoisia ”koulumummeja”. Samoista ongelmista kärsitään Iso-Britanniassakin. Brittinuoret ovat yksinäisiä ja […] Lue lisää »

  

• Yksinäinen yläkoululainen

  Voi kun olisi aikaa kohdata nuori! sanoo yläkoulun opettaja. Voi kun olisi enemmän aikaa olla yhdessä, valittelevat vanhemmat. Voivoi, huokaa koulupsykologi. Lisää veronmaksajia ja nopeasti, huutaa kansantalous. Oi voi. Suomessa on sisäistetty nuoren varhaisen itsenäistämisen eetos silmää räpäyttämättä, vaikka niin moni nuori hyytyy jo kalkkiviivoille. Nuorten mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin (Yle), nuorten sairausperustaiset toimeentuloetuudet ovat […] Lue lisää »

  

• Saanhan olla minä joka päivä?

  Tällä viikolla on vietetty ”Saan olla minä” -viikkoa. Se on upea ajatus. Siihen tiivistyy kaikki oleellinen lapsen hyvässä elämässä. Saa olla erilainen, vajavainen ja tarvita apua ilman pelkoa siitä, että joutuu syrjityksi tai vihapuheen kohteeksi. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä Lapsen oikeuksien sopimus kieltää kaikenlaisen syrjinnän lapsen tai hänen huoltajansa ominaisuuksien perusteella. Emme saa valita […] Lue lisää »

  

• Ehkä juuri Sinä voit estää itsemurhan

  Nuori nainen taiteilee alas penkkaa, junarataa kohti. Mitä hän siellä tekee? ihmettelen. Olen ylikulkusillalla, pieni esikoiseni nukkuu vaunuissa. Naisella on laineikas ruskea tukka, farkut, olkalaukku ja vaalea takki. Hän istahtaa penkalle, noin metrin päähän junaraiteista. Nainen ei näytä siltä, että hänellä olisi hätä. Olen naiivi. En voi käsittää, että kauniina kevätpäivänä joku voisi haluta heittäytyä […] Lue lisää »