Älypuhelimen käytön kieltäminen voi haitata diabeteksen hoitoa

Älypuhelimen kieltämisestä koulussa on tehty kansalaisaloite, joka on lyhyessä ajassa kerännyt yli 30 000 nimeä. Perustelut kiellolle ovat hyvät: älypuhelin on niin koukuttava, että se häiritsee opetusta ja heikentää oppimistuloksia. Opettajat ovat pulassa joutuessaan kyttäämään oppilaidensa kännykänkäyttöä. Miten opettaa, kun osan ajatukset seikkailevat somessa?

Olen samaa mieltä, näin ei pitäisi olla.

Keskustelusta on kuitenkin unohtunut eräs näkökulma: osalle oppilaista puhelin on elintärkeä sairauden hoitoväline.

Osalle oppilaista puhelin on elintärkeä hoitoväline.

Tyypin 1 diabetekseen sairastuu vuosittain noin 500 lasta tai nuorta Suomessa. Heitä on lähes jokaisessa koululuokassa. Diabeetikot joutuvat seuraamaan verensokeritasojaan pitkin päivää, ettei verensokeri laskisi vaarallisen alas tai nousisi liian korkealle. Terveysteknologia on kehittynyt sellaiseksi, että verensokereita seurataan juuri kännykkäsovelluksella, esimerkiksi ihoon kiinnitettyä glukoosisensoria skannaamalla.

Myös insuliinipumppu yhdistetään usein juuri älypuhelimeen. Insuliini on elintärkeä hormoni, jonka avulla elimistö säätelee verensokeria. Tyypin 1 diabeetikot joutuvat pistämään insuliinin itse kudokseen tai syöttämällä sen insuliinipumpun kautta. Verensokeritason pitäminen mahdollisimman tasaisena pitkin päivää ehkäisee ikäviä lisäsairauksia, kuten tuntoaistin, silmien tai munuaisten toiminnan häiriöitä.

Koulukännykkäkeskustelun kuumetessa Diabetesliitto sai lukuisia yhteydentottoja huolestuneilta diabeteslasten vanhemmilta. Älypuhelinkielto hankaloittaisi sairauden hoitoa koulussa. Varsinkin nuoruusiässä sairautensa hoitaminen kaiken muun myllerryksen ohella rasittaa muutenkin. Siihen ei kaivattaisi yhtään lisää esteitä.

Diabetesliitto korostaa kannanotossaan, että hoidollisen puhelimen käytön on oltava aina mahdollista ilman erillisiä selvityksiä. Diabetesta sairastavia lapsia ei tule mahdollisen yleisen kiellon myötä asettaa tilanteeseen, jossa he välttelevät puhelimen esiin ottamista tai rajoittaa puhelimen saatavuutta kohtuuttomasti.

On sitten toinen kysymys, miksi juuri älypuhelimesta on tehty niin tärkeä apuväline sairauden hoidossa.

On sitten toinen kysymys, miksi juuri älypuhelimesta on tehty niin tärkeä apuväline sairauden hoidossa. Ehkä juuri siksi, että siellä on kaikki muukin bussilipuista ja maksusovelluksista lähtien. Onhan se toisaalta kätevää. Näin tärkeä esine pysyy teininkin mukana varmemmin kuin erillinen laite.

Lapsellisten miesten Pasi nostaa blogipostauksessaan esiin tämän näkökulman: koulutusjärjestelmämme on ollut isojen laite- ja sovellusfirmojen vietävissä eikä asiasta ole oikeastaan missään vaiheessa käyty kriittistä keskustelua. Sama ulottuu terveysteknologiaan.

Olisiko vihdoin syytä keskustella myös siitä? Eikä ainakaan syyllistää nuoriamme puhelinaddiktiosta. Me aikuiset olemme tehneet puhelimesta nuorillemme niin tärkeän ja houkuttelevan, ettei ole mikään ihme, jos heistä tuntuu ettei sitä ilman voi elää!

Lue myös:

Osaatko toimia hätätilanteessa?

Hypoglykemian eli matalan verensokerin oireita ovat:

– Heikotus tai huimaus

– Nälän tunne

– Vapina

– Hikinen, kylmänkostea iho

– Sekavuus

– Tavallisesta poikkeava käytös

Diabeetikon ensiapu on sokeri

• 4–8 palaa sokeria tai rypälesokeria (Siripiri, Dexal)
• lasillinen (1–2 desilitraa) täysmehua tai sokerillista virvoitusjuomaa
• keskikokoinen hedelmä
• purkki tai puikko jäätelöä
• ruokalusikallinen hunajaa, 1–2 ruokalusikallista rusinoita
• muuta nopeasti syötävää sokeripitoista.

Jos diabeetikko on tajuton, on hälytettävä ambulanssi hätänumerosta 112.

Tarkista, että tajuttoman hengitys kulkee vapaasti ja käännä hänet kylkiasentoon.

Tajuttomalle EI KOSKAAN saa antaa syömistä tai juomista tukehtumisvaaran vuoksi. Tajuton on ihminen, joka makaa velttona ja/tai kouristaa.

(Lähde: Diabetesliitto)