Vastaan tuli niin typerä kansalaisaloite, että meni kuppi nurin – perusoikeuksia ei tarvitsisi romuttaa

Kun lapsi töppää on usein paikallaan, että siitä tulee seuraus. Vastuu teoistaan on kannettava. Muistan vieläkin omasta lapsuudestani tilanteen, jossa olimme vihdoin veljeni kanssa saaneet luvan ampua ilmakiväärillä ilman, että vanhempi oli siinä aivan läsnä koko ajan. No, tietenkin tunaroimme. Osoittelimme varmaan toisiamme tai jotain vastaavaa ja isä näki sen. Meni hyvän aikaa ennen kuin saimme sitä ilmakivääriä uudelleen käsiimme. Sitten kun olimme hölmöilymme sovittaneet, asia oli kunnossa.

Tähän kai on syytä vanhempana pyrkiä. Lapsen on hyvä oppia, että teoilla on seuraamuksia, mutta mokansa voi sovittaa. On tärkeää, että lasta ei leimata ikuisesti kelvottomaksi yhden virheen takia. Näinhän sen pitäisi yhteiskunnassa toimia muutenkin ja näinhän se paljolti toimiikin. Tähän toki on lisättävä, että menneistä töppäilyistä voi kuitenkin aina vähän vinoilla. Muistuttelen kyllä välillä lapsiani erinäisistäkin tekosista.

Minulla ei useinkaan mene kuppi nurin yhteiskunnallista keskustelua käydessä ja seuratessa, mutta nyt näyttää saavan yllättävän paljon suosiota niin älytön kansalaisaloite, että se ansaitsee aasinhatun päähänsä.

Kansalaisaloitteen otsikko on ”Kansanedustajien vaalikelpoisuuteen lisättävä vaatimus nuhteettomuudesta” ja täsmällinen vaatimus on, että kansanedustajien kelpoisuusvaatimuksia muutetaan niin, että ”kansanedustajana ei voisi toimia henkilö, kenellä on rikosrekisterissään tieto rikoslaissa säädetystä rikoksesta ja siitä tuomitusta rangaistuksesta”. 1.3.2026 päivätyn aloitteen on tätä kirjoittaessa allekirjoittanut 1 355 ihmistä. Aikaa allekirjoitusten keräämiseen on kuusi kuukautta ja se etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos sen allekirjoittaa vähintään 50 000 henkilöä.

Rikkeensä on voitava sovittaa

Aloitteessa tavoite sekoitetaan hähmäiseen vaatimukseen nuhteettomuudesta, joka ei varsinaisesti tarkoita mitään. Perustuslaki edellyttää jo nyt, että kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Edustajiemme menestys tässä on hyvin vaihtelevaa. Esimerkiksi ministereiltä ajatellaan edellytettävän nuhteettomuutta, koska ministerien on perustuslain mukaan oltava ”rehelliseksi tunnettuja”, mutta heidänkin tapauksessaan nuhteettomuutta arvioidaan kokonaisuutena eikä merkintä rikosrekisterissä välttämättä ole este.

Esimerkiksi Antti Kaikkonen (kesk.) voitiin nimittää puolustusministeriksi aiemmasta tuomiostaan huolimatta.

Aloitteen vaatimus sotii törkeästi perinteistä oikeusvaltioajattelua vastaan. Kun on rikoksesta tuomion saanut ja sen tuomion lusinut, pitää voida palata yhteiskuntaan yhdenvertaiseksi kansalaiseksi.

Nuoret hölmöilevät

Minä olen kasvattanut kaksi lasta ohi pahimpien teini-ikän sekoilujensa ja on rehellisesti myönnettävä, että ei olisi suunnaton yllätys, jos heistä jommallakummalla tai molemmilla olisi rikosrekisterimerkintä. Ei siksi, että he olisivat olleet erityisen pahatapaisia tai holtittomia vaan siksi, että he ovat ihan tavallisia nuoria.

Olen itse ollut nuori enkä tietenkään koskaan ole syyllistynyt mihinkään rikosrekisterimerkinnän tuottavaan rikokseen – ainakaan niin, että olisin jäänyt kiinni. En minä silti pitäisi ihan suunnattoman yllättävänä jos sellainen merkintä olisi kuitenkin jonkin vahingon tai hölmöilyn vuoksi tullut.

Olisi aika kauhea ajatus, että olisi sitten leimattu loppuiäkseen eriarvoiseen asemaan. Toki nuorena tehty rikos voi hyvin hävitä rikosrekisteristä tietyn ajan kuluessa, mutta kysymys on periaatteesta. Minusta meidän ei tule tällä tavalla rajoittaa perusoikeuksia eikä romuttaa hyväksi todettuja oikeusvaltioperiaatteita.

Tällä asialla oltu aiemminkin

Mahdollinen merkintä rikosrekisterissä ei kerro ihmisestä mitään muuta kuin sen, että hän on joskus jäänyt kiinni ja tuomittu rikoksesta. Tyhjä rikosrekisteri puolestaan ei kerro siitä, että henkilö ei olisi mihinkään syyllistynyt. Se kertoo vain siitä, että viranomaisella ei ole asiasta tietoa.

Tällä asialla ei olla toki ensimmäistä kertaa. Jo vuonna 2019 kansalaisaloitteessa vaadittiin, että ”Suomeen kansanedustajaksi ei voida valita henkilöä, jolla on voimassa oleva rikosrekisterimerkintä”. Silloin aloitteen allekirjoitti 2 488 henkilöä. Pahoin pelkään, että allekirjoittajia löytyy nyt enemmän, mutta toivon, että ei. En usko, että saadaan tarvittavaa määrää. Ja meillä on toki kärkipoliitikkoja, joista tulisi vaalikelvottomia tämä uudistuksen myötä, joten tämä tuskin etenisi myöskään eduskunnassa.

Isänä ja kansalaisena toivon, että Suomea ei tällaisella hölmöilyllä pilata. Lapsillamme on jo muutenkin ihan tarpeeksi kestämistä kaikessa siinä tuhossa mitä me aikuiset tälle planeetalle teemme.

Pasi Huttunen