Valtio ei piittaa vuoroviikkoasujien kohtuuttomasta tilanteesta, mutta joissakin kunnissa asiaa sentään yritetään laittaa kuntoon

Lapsellani, silloin alakouluikäisellä, oli loukkaantumisen takia jonkun aikaa koulukyyti käytössä. Koska meillä on takapajuinen ja epäoikeudenmukainen lainsäädäntö tässä maassa, oli se tietenkin vain toisesta kodista. Sattumoisin vielä siitä, joka on lähempänä koulua.

Minun ehdotukseni lapselle oli, että ei sitten mene kouluun joka toinen viikko. Jos ei pysty sinne kävelemään tai pyöräilemään eikä kuljetusta myönnetä, niin sitten ei tarvitse mennä. Sanoin silloin opettajallekin, että lasta ei sitten välttämättä joka viikko koulussa näy. Opettaja oli hetken hiljaa ja totesi rauhassa, että viisi päivää saa vapaata omalla ilmoituksella. Ymmärsi yskän. Entä jos minulla ei olisi ollut autoa tai töiden takia en olisi voinut kuskata.

Sellainen tilanne on arkea monelle.

Lapseni ovat tuottaneet minulle harvoin pettymyksiä, mutta nyt tämä perhanan pentu sitten halusi niin kovasti kouluun, että taivuin kuljettamaan. Mieluummin olisin käynyt ne keskustelut koulun ja kaupungin kanssa, että miten tällainen tilanne voi olla.

Vuoroasuminen kun muutenkin tuottaa kafkamaisia tilanteita. Taannoin kirjoitin siitä, kuinka lehden tilaamisesta lapselle ”väärään osoitteeseen” muodostui koko kesän mittainen sekoilu.

Laki ei tunnista vuoroasumista

Laki ei Suomessa edelleenkään kunnolla tunnista vuoroasumista. Lain mukaan lapsen asuessa kahden eri huoltajan luona, kunta on velvollinen järjestämään lapsen koulukuljetuksen vain väestötietojärjestelmään merkittyyn vakinaiseen osoitteeseen.

Muutama vuosi sitten katsoin lukuja ja 92 prosentilla erillään asuvista vanhemmista on yhteishuoltajuus. Kahdessa kodissa asuvia lapsia on noin 110 000 ja suurin osa heistä on kouluikäisiä. Kahdessa kodissa asuvista 35 prosenttia on vuoroasuvia. Eli puhutaan ainakin 38500 lapsesta, joita asia voi koskettaa.

Kirjoitin tästä aiheesta jo aiemmin ja palaan siihen nyt, koska asiaa yritetään Joensuussa korjata. Varavaltuutettu Piia Siponen (kd.) on jättänyt valtuustoaloitteen vuoroasuvien lasten yhdenvertaisesta koulukuljetuksesta. Siponen perustelee aloitettaan:

”Jokaisella lapsella tulee olla oikeus turvalliseen ja sujuvaan koulumatkaan riippumatta siitä, asuuko hän yhdessä vai kahdessa kodissa.

Vuoroasuminen on nykyään monen lapsen arkea. Jos lapsi asuu esimerkiksi viikon äidin ja viikon isän luona, myös koulumatkojen pitäisi toimia mahdollisuuksien mukaan molemmista kodeista. Aloitteessa esitän, että Joensuu selvittää vuoroasuvien lasten koulukuljetusten nykytilan sekä mahdollisuudet järjestää koulukuljetukset yhdenvertaisesti lapsen molemmista kodeista.

Lapsen arjen ei pitäisi vaikeutua siksi, että hänellä on kaksi kotia. Kaksi kotia ei ole lapsen valinta, eikä vanhemman osoitteen pitäisi ratkaista sitä, pääseekö lapsi turvallisesti kouluun.”

Valtio kasaa tässäkin taakkaa kunnille

On toki hiukan yllättävää, että tällainen aloite tulee kristillisdemokraateilta, hyvin konservatiiviselta puolueelta. Asiaa ehkä selittää se, että Siponen on itse opettaja ja joutuu säännöllisesti kohtaamaan tämän absurdin tilanteen.

Oikeasti eduskunnan pitäisi tämä kahden osoitteen kysymys laittaa kuntoon. Eduskunta ei näytä sitä saavan aikaiseksi, joten on hienoa, että sentään jotkut kunnat yrittävät toimia oikeudenmukaisesti ja järkevästi. Pohjois-Karjalassa ainakin Outokumpu, Polvijärvi ja Rääkkylä ovat kohtuullistaneet tilannetta tekemällä enemmän kuin lakisääteisen minimin.

On epäreilua, että valtio tässäkin kasaa vastuuta kuntien harteille vaikka niilä jo muutenkin on taakkaa enemmän kuin tarpeeksi. Lasten ja perheiden kannalta tilanne on silti usein niin kohtuuton, että kyllä se pitää kuntoon saada. Toivon siis lämpimästi, että Siposen aloite menestyy ja kotikaupunkini tulee tässä asiassa pois pimeältä keskiajalta. Vielä enemmän toivon, että eduskunta korjaisi tilanteen, joka on kohtuuton eikä hyödytä ketään.

Pasi Huttunen