Sosiaalinen media kiellettäneen lapsilta Suomessakin, mutta tietääkö kukaan mitä oikein kielletään ja miten se tehdään
Tämä vuosi on somekieltojen vuosi. Näin ennakoi Esa Mäkinen Helsingin Sanomissa. Australiassa some kiellettiin alle 16-vuotiailta jo joulukuussa. Monissa Euroopan ja Aasian maissa sekä joissain Yhdysvaltojen osavaltioissa suunnitellaan tai on jo voimassa samanlaisia kieltoja. Kieltohaluja on myös Pohjoismaissa eikä Suomi tee poikkeusta.
Australiassa kieltolistalla alle 16-vuotiailta ovat Facebook, Instagram, Snapchat, Threads, Tiktok, X, Youtube, Reddit, Kick ja Twitch.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) kannattavat Suomeen jotain Australian mallin kaltaista, mutta kielto koskisi alle 15-vuotiaita. Ainakin vihreiltä tuli nopeasti tukea kieltoaikeille. Perusteena on, että tutkimusnäyttö sosiaalisen median haitoista lasten ja nuorten hyvinvoinnille on vahvaa ja kasvaa jatkuvasti. Grahn-Laasonen perusteli Hesarille marraskuussa, että ”somejätit eivät ole kyenneet suojelemaan lapsia. Sosiaalinen media altistaa liialliselle ruutuajalle ja lapsen turvallisen kasvun kannalta vahingolliselle sisällölle, joka voi liittyä esimerkiksi varhaisiin ulkonäköpaineisiin, syömishäiriöihin ja seksuaaliseen häirintään.”
Eikö pystytä parempaan kuin kieltämiseen?
On iso epäonnistuminen yhteiskunnalta jos ainoaksi keinoksi puuttua tilanteeseen koetaan kieltolaki. Esimerkiksi kännykkäkieltolaki kouluissa olikin joissakin kouluissa turha, sillä asia oli jo hoidettu paikallisesti sopimalla ja saatu hyviä tuloksia.
Eikö ihan mediakasvatus ja sovelias tuki vanhemmuuteen olisi parempi ja täsmällisemmin ongelmaan puuttuva ratkaisu? Se tietysti maksaisi, eikä taida siksi olla mukana työkalupakissa.
Ilmeinen näkökulma asiaan toki on, että haitallisten asioiden kieltämisessä lapsilta ei ole mitään uutta ja näin pitääkin olla. Onhan meillä tupakan ja alkoholin kaltaisiin päihteisiinkin vielä kovemmat ikärajat ja monet päihteet kielletty kokonaan kaikenikäisiltä. Sosiaalinen media ei koukuttavuudessaan niille häviä.
Tiedämmekö mitä olemme tekemässä?
Mutta mitä itse asiassa aiotaan kieltää, miten se tehdään ja ratkaiseeko se ongelman?
Tupakan ja viinan kieltäminen on paljon helpompaa kuin sosiaalisen median kieltäminen eikä tupakan ja viinan kieltäminenkään lopulta estä alaikäistä niitä saamasta jos tämä todella haluaa niitä hankkia.
Jos Australian tapaan kiellettään tiettyjä, nimettyjä palveluja, luodaan markkinat uusille, vastaaville, mutta kieltolistalta puuttuville nousta vastaamaan kysyntään. Tätä kilpajuoksuahan käydään koko ajan myös laittomia päihteitä vastaan. Jos someyhtiöille ei saada aikaan sääntelyä, ei ole syytä olettaa, että nämä uudet tulokkaat olisivat sen parempia.
Ja löytyyhän se yhteisö sitten vaikka 4chanilta tai sen kotimaiselta vastineelta Ylilaudalta. Kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä onnistuu myös viestisovellusten kautta. Ja entä pelit? Ruutuaikaa kuluu, addiktiivista on ja häirinnän mahdollisuus on ihan samalla tavalla läsnä.
Lain valvonnasta tulee tietenkin myös aika vaikeaa. Vanhempien taakka saattaa kiellon seurauksena jopa kasvaa kun someilu siirtyy yhä salamyhkäisemmäksi puuhaksi.
Riskinä on, että kielto auttaa hiukan niitä, joille ongelma ei ole erityisen paha, mutta jättää ne todella haavoittuvassa asemassa olevat entistä pahemmin pulaan.
Syytä huoleen on kun katsoo millä tolalla lainvalmistelu Suomessa on. Olipa susien metsästämisestä mitä mieltä tahansa, on kiistatta selvää, että metsästämisen mahdollistavan lainsäädännön valmistelu oli todella huonoa. Esimerkkejä huonosta lainvalmistelusta riittää muutenkin paljon.
Riittääkö muutaman somealustan kielto?
Jos jotain halutaan kieltää, niin pitäisikö vain kieltää älylaitteet alle 15-vuotiailta? Koulujen kännykkäkieltolakikin perustuu ajatukseen, että älylaitteiden käyttö rajataan vain opetukseen.
Vapaa-aikana ei tällä maan lainsäätäjien omalla logiikalla älylaitteita tarvita eivätkä niiden aiheuttamat ongelmat jää koulun seinien sisälle. Sillä koululta saatavalla laitteelle voi hoitaa kotonakin hommat, johon laitetta tarvitsee.
Ei, en väitä, että tämäkään olisi hyvä ratkaisu, mutta se kuulostaisi johdonmukaiselta ja lain hengen toteutumisen sekä sen valvonnan kannalta paljon vähemmän hähmäiseltä.
Pasi Huttunen