Hyppää sisältöön

”Kuinka paljon käytät maitotuotteita?”

Terkkari kyseli lapsen ruokailutottumuksista. Olivatko kysymykset järkeviä vai ei?
Julkaistu
Teksti Topi Linjama
Kuvat Topi Linjama
”Kuinka paljon käytät maitotuotteita?”

Rantakala-nimisessä perinneruoassa on runsaasti kalsiumia.

Lapsen kanssa kouluterkkarilla. Terkkari kysyy ruokailutottumuksista: syötkö säännöllisesti, syötkö aamupalan, syötkö kouluruokaa, onko allergioita. Ruokavalioon liittyen hänellä on kaksi kysymystä: ”Kuinka paljon käytät maitotuotteita?” ja ”Syötkö D-vitamiinia?”

Pöydällä on vain yksi esite, elintarvikeyhtiö Valion nuorille suunnattu lehtinen.

En epäile, etteivätkö juuri nämä kaksi kysymystä olisi nuoren ruokavalion kannalta olennaiset. Valion mainoslehtinen vie kuitenkin uskottavuutta asialta. Vai onko Valio joku Sosiaali- ja terveysministeriön alainen valtionyhtiö? Tietääkseni ei.

Tai voisin epäilläkin. Jos asettaisin kysymyksen näin: mikä nykyajan nuorten ruokailutottumuksissa on sellaista, mikä herättää eniten huolta? Kiinnittikö kouluterkkari kysymyksillään huomiota oikeisiin asioihin?

Kouluruoan syönti kertoo paljon

Kysytään hakukoneelta, mitä se on mieltä sanayhdistelmästä ”nuoret ruokailutottumukset”.

Ensimmäinen osuma liittyy huoleen siitä, että nuoret syövät liian vähän kasviksia.

Viides osuma on Tanja Tilles-Tirkkosen väitöskirja vuodelta 2016, jossa hän sanoo, että täysipainoisen kouluruoan nauttiminen heijastelee lasten yleisiä ruokailutottumuksia. Myös aamupalan syömisellä on selvä yhteys ruokailutottumuksiin yleensä. Jos lapsi syö kouluruokaa ja aamupalan, hänellä on luultavasti asiat aika hyvällä tolalla.

Tilles-Tirkkosen kirjallisuuskatsauksessa huomio kiinnittyy napostelukulttuuriin: yläkoululainen saa 40 % päivittäisestä energiastaan välipaloista.

Seuraava osuma menee THL:n lastenneuvolakäsikirjaan. Leikki-ikäisten ruokatottumuksien arvioinnissa keskeisiä asioita ovat D-vitamiini, mahdolliset allergiat, perheen yhteinen ateriointi, rasvan määrä ja laatu, maidon/piimän käyttö, kasvisten ja hedelmien käyttö, sokeroitujen tuotteiden käyttö, runsaasti suolaa sisältävien elintarvikkeiden käyttö ja janojuoma.

Huomattavasti pidempi lista kuin kouluterkkarilla, mutta toisaalta taaperoilla ei ole kouluruoan kaltaista indikaattoria.

Tärkeä D-vitamiini

Ateriarytmiin, kouluruokailuun ja aamupalaan liittyvistä kysymyksistä terkkarille pointsit. Mutta entä maito ja D-vitamiini?

Jatkan surffailua internetin aallonharjalla ja saan selville, että kalsiumilla ja D-vitamiinilla on tiivis yhteys, sillä D-vitamiini liittyy kalsiumin imeytymiseen.

Lääkäri Juhani Knuuti kirjoitti neljä vuotta sitten Turun Sanomien blogiin poleemisen tekstin maitoon liittyvistä väittämistä. Knuutilla on pointteja: maidossa on kalsiumia ja maitoa käytetään paljon – siksi kalsiumia saadaan yleensä juuri maitotuotteista. Mutta saa kalsiumia muualtakin, sanoo Knuuti. Vegaaniliiton sivuilla on esimerkinomaisesti kerrottu, millainen on vegaaninen ruokavalio, josta saa suositusten mukaiset 800 mg kalsiumia päivässä.

Sitä tosiasiaa, että kalsiumia on erityisen paljon kokonaisena syödyssä pikkukalassa, harvoin alleviivataan, koska harva syö kokonaista pikkukalaa. Mutta me syömme, ja pystyn tässä kohden vain vaivoin olemaan kirjoittamatta pitkää hehkutusta kuoreesta ruokakalana.

Viime vuonna luin aika ison kasan ruokavalioon liittyviä kirjoja. Suurin osa niistä oli kutakuinkin Knuutin linjoilla. Maito ei ole pahis ainakaan ruokavalion näkökulmasta. Maidontuotannon eettisyys on toinen asia ja siksi jätin maitotuotteet. Noudatan kutakuinkin pescovegetaarista ruokavaliota eli otan eläinkunnasta lautaselle vain (luonnon)kalaa.

Ollaankohan minä ja Vegaaniliitto muuten tulossa vanhoiksi, kun tarkastelemme asioita pikemminkin asiallisesti kuin tunnepohjalta?

Onko kalsiumin saanti ongelma?

Ateriarytmikysymysten lisäksi D-vitamiinin saantiin liittyvä kysymys on nykytietämyksen valossa järkevä. Siitäkin terkkarille pointsi.

Mutta entä kalsiumin saanti?

Ensinnäkin kalsiumin puutostila näyttää olevan hyvin harvinaista ja syynä siihen näyttäisi olevan useimmiten imeytysmisen häiriöt ja D-vitamiinin puute, ei niinkään kalsiumin vähäinen saanti. Edelleen näyttää siltä, että kalsiumia olisi hyvä saada sopivasti – ei liikaa eikä liian vähän. Luuston vahvuuteen kalsiumin saantia enemmän näyttäisi vaikuttavan liikunta.

Pinnallisella paneutumisella en saa vahvistusta sille, että kalsiumin saanti olisi suomalaisnuoren ruokavalion kriittisiä kohtia. Mistä minä ja terkkari tiedämme, saako lapseni tarpeeksi vaikkapa rautaa tai sinkkiä?

Terkkarilla käynnin yhteenveto: Ensinnäkin on loistavaa, että kouluterkkarijärjestelmä on olemassa. Toiseksi ainakin 5/6 ruokaan liittyvistä kysymyksistä oli perusteltuja. Kolmanneksi tarjolla olevan esitteen voisi uskottavuussyistä tuottaa maitofirman sijaan vaikkapa THL.

  • Jos lapsi syö aamupalan ja kouluruoan, hän luultavasti syö varsin terveellisesti
  • D-vitamiinin saanti on tärkeää esimerkiksi kalsiumin imeytymisen kannalta
  • Kalsiumia saa maidon lisäksi esimerkiksi kasvispohjaisista juomista, valkopavuista, kaalista ja pehmeäruotoisesta kalasta

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.