Saako kirjan päällä maalata?
Olen aina ajatellut, että kirjat ovat käyttöesineitä. Mielestäni siinä, että kirjat arkistoidaan hyllyyn pölyttymään ja niitä varjellaan tahroilta ja rypyiltä, ei ole mitään järkeä.
Kirjaston kirjat ovat tietysti ihan oma lukunsa; niitä tässäkin perheessä kohdellaan kunnioittavasti. Omia kirjoja sen sijaan lojuu jatkuvasti siellä täällä, avonaisina ja nurinpäin käännettyinä.
Varmaankin juuri siksi, että kirjoja on jatkuvasti saatavilla, perheemme lapset käyttävät niitä luovasti osana monia leikkejä. Nyt viime aikoina lapset ovat innostuneet piirtämään ja maalaamaan kirjojen kuvia mallina käyttäen. Erityisesti kirjojen inspiroimia vesiväritöitä syntyy kovaa vauhtia.
Lastenkirjoihimme on siis viime aikoina ilmestynyt ihan uudenlaisia tahroja. Muovailuvahaa olen kirjojen välistä löytänyt joskus aiemminkin, mutta nyt mukaan ovat tulleet maalitahrat.
Minusta on ihanaa, että nämä fyysiset lapset, jotka rakastavat urheilua, ovat innostuneet taiteesta. Silti välillä hirvittää, kun joku itselle rakas lastenkirja on levitetty pöydälle epämääräisten maalaussotkujen keskelle.
Mutta onko mikään kirja lopulta korvaamaton? Jos nyt kävisi niin hullusti, että sen kaikista ihanimman kirjan päälle kaatuisi kokonainen vesivärikuppi, niin olisinko vihainen tai pettynyt? Eikö kirja silloin olisi elänyt juuri niin hyvän ja monipuolisen elämän, kuin lastenkirja vain voi?
