Lastenkirjaklassikot

Lapsen Maailman Kuukauden kirjat -palstalla esiteltiin tässä kuussa lastenkirjaklassikoita ja niiden tuoreita variaatioita. Jokaisessa perheessä klassikkokirjasuosikit varmasti vaihtelevat. Osa lasten suosikeista periytyy vanhemmilta ja osan lapset löytävät itsenäisesti. Lopulta oikean klassikkokirjan tunnistaa siitä, että se on kovasti hiirenkorvilla tai muuten vaan kovassa kulutuksessa kärsinyt.

Tässä Kiikkuvan kirjapyllyn perheen lasten klassikkokirjojen TOP 10.

1. Kaikki Astrid Lindgreniltä

Meidän perheessä lastenkirjaklassikoiden ehdoton ykkönen on Astrid Lindgrenin koko tuotanto. Ronja Ryövärintytär on puhki kulutettu ja Peppi Pitkätossusta puuttuu aika läjä sivuja, mutta sitä luetaan silti. Ketunhäntä rakastaa Katto Kassista ja Sudenkuonon suosikki on Mio, poikani Mio.

Jotenkin nämä Lindgrenin klassikot ovat sellaisia, jotka saavat meidät aikuisetkin nyyhkimään. Vinkkinä muuten, että Yle Areenassa on kuunneltavissa ihana kuunnelmaversio Lindgrenin Veljeni Leijonamielestä.

2. Vanttu-kirjat

Maikki Harjanteen Vanttu-kirjat ovat aina olleet itselleni erityisen rakkaita ja puhuttelevia. Niiden voimakas 1980-luvun ajankuva saattaa vaikuttaa asiaan. Onneksi tässä asiassa omenat eivät ole pudonneet kauas puusta: Lapset haluavat kuunnella Vanttu-kirjoja uudestaan ja uudestaan.

3. Kuka lohduttaisi Nyytiä?

Tätä kirjaa muistan itse pienenä vähän pelänneeni sen hämyisen tunnelman ja mörön takia. Eikä Kirsi Kunnaksen suomentama runomittakaan ikinä oikein kolahtanut. Siksi olenkin ollut hieman pöyristynyt siitä, kuinka intohimoisesti meidän perheen lapset ovat suhtautuneet tähän Tove Janssonin klassikkoon. Jokainen lapsista osaa lasketella tarinan alusta loppuun sujuvasti ulkomuistista.

4. Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä

Thorbjörn Egnerin musiikkisatu Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä on Keken kaikkien aikojen suosikki, jonka lapset ovat ottaneet omakseen. Erityisesti meillä on kuunneltu Polarvoxin julkaisemaa ihastuttavaa kuunnelmaversiota vuodelta 1984.

Nyt laiska hiirulainen on vihdoin päässyt valkokankaallekin Rasmus A. Sivertsensin ohjaamassa nukkeanimaatiossa. Voi olla, että Kiikkuvan kirjapyllyn perhe suuntaakin lähiaikoina elokuvateatteriin.

Itse käyn aina tutustumassa uusiin lastenelokuviin Media-avaimessa. Kuten tavallista, Hyppelihiiri-elokuvaankin liittyen Media-avaimessa on tarjolla keskusteluvinkkejä ja tietoa elokuvan positiivisista ominaisuuksista.

5. Suunnattoman suuri krokotiili

Roald Dahlin Suunnattoman suuri krokotiili -klassikkosatu on niin kutkuttavan herkullinen, että en ihmettele yhtään, miksi se ihastuttaa meidän perheen lapsia kerta toisensa jälkeen. Liejuisen joen ilkeä iso krokotiili kehittelee mitä eriskummallisempia ”salajuonia ja ovelia temppuja” napatakseen ruoakseen pikkulapsen. Lopulta viidakon kiltimmät eläimet puuttuvat tilanteeseen ja iso kroko hoidetaan pois päiviltä. Suorasukaista, lennokasta ja samalla absurdiudessaan täysin omaa luokkaansa.

6. Mikko Mallikas -kirjat

Mikko Mallikkaan pohdiskelevan humoristinen maailmankuva vetoaa erityisesti Sudenkuonoon. Gunilla Bergströmin Mikko Mallikas -kirjoissa on rauhallinen tempo ja sympaattiset kuvitukset. Mikko Mallikkaita kuunnellessaan lasten syke hidastuu ja kohta aikuisen kylkeen nojaa painava pää. Täydellistä iltasatumatskua.

7. Pekka Töpöhäntä -kirjat

Gösta Gnutssonin Pekka Töpöhäntä -tarinoista meillä luetaan eniten erilaisia lyhennelmäkuvakirjoja. Niiden toistoinen rakenne kaikessa junnaavuudessaan ärsyttää välillä aikuista lukijaa. Lapsille se, että paha saa aina palkkansa, on kuitenkin tärkeää. Pekka Töpöhännän seikkailujen äärellä on käyty paljon tärkeitä keskusteluja kiusaamisesta ja hyvän kaverin ominaisuuksista. Sija klassikkolistalla on siis ansaittu.

8. Richard Scarry: Iloinen autokirja

Richard Scarryn Iloinen autokirja on saavuttanut perheessämme klassikkoaseman vain ja ainoastaan siksi, että Karhuntassu haluaa lukea sitä koko ajan.

9. Elsa Beskow

Beskowin satukirjat tuntuvat kenties 2010-luvun lapsista jotenkin kiehtovalla tavalla ikiaikaisilta. Tai sitten ne ovat piilomoderneja. Eniten meillä on luettu Beskowin läpimurtoteosta Pikku Puten seikkailu mustikkametsässä, joka ilmestyi vuonna 1901. Eila Kivikkahon suomennos on suorastaan liikuttava. Lapsetkin ihan mykistyvät tarinan äärellä.

10. Aapelin Vinski-kirjat

Aapelin lastenkirjat Koko kaupungin Vinski sekä Vinski ja Visentti ovat Ketunhännälle rakkaita. Kirjojen päähenkilö Vinski on hauska, kekseliäs, ilkikurinen ja itsevarma poika. Ihan kuten Ketunhäntäkin.

Miltä teidän perheen oma lastenkirjaklassikkolista näyttää?