Siirry sisältöön
Kiikkuva kirjapylly

Lasten kesäkirjat

22.06.2017

Tänä vuonna Kiikkuvan kirjapyllyn perheen lapsilla on ensimmäistä kertaa ikiomat kesäkirjat lasten lukuhaasteen takia.

Ketunhäntä on valinnut kesäkirjansa ihan itse kirjastosta. Sudenkuono taas valitsi kirjansa kotihyllystä, jossa yleensä säilytämme vanhempien summanmutikassa kirjastosta valitsemia lainakirjoja. Karhuntassu, joka ei vielä itse lue, halusi myös oman kesäkirjan, jota luemme nyt joka päivä. Karhuntassun kirja ostettiin kirjakaupasta. Meidän vanhempien iloksi kyseessä ei ole Iloinen autokirja.

Kiikkuvan kirjapyllyn lasten kesäkirjat ovat tässä:

 

Alexander McCall Smith: Akimbo ja käärmeet

Tämä hurja, mutta helppolukuinen kirja on Ketunhännän kirjavalinta.

Tarinassa 8-vuotias Akimbo pääsee lomamatkalle setänsä käärmefarmille. Matkan aikana tapahtuu tietysti kaikenlaista jännittävää ja vaarallista: Akimbo pääsee esimerkiksi hoitamaan leijonanpentuja, jahtaamaan salametsästäjiä ja tapaa vihreän mamban.

Kirjan kieli on yksinkertaista ja perinteistä ja tarina rullaa aika kivasti. Selvästi Ketunhännän on helppo lukea kirjaa ja samalla nauttia tarinasta.

Minua ajatus lomasta käärmefarmilla puistattaa, mutta ilmeisesti kyseessä on yllättävän monen 8-vuotiaan pikkupojan unelmaloma. Ketunhäntä ainakin on aiheesta todella kiinnostunut. Hänen mukaansa Akimbo on “maailman onnekkain poika, koska hän saa asua riistanhoitoalueella”. Kirjasampo-verkkopalvelun mukaan Akimbo-kirjat innostavat lukemaan myös niitä lapsia, jotka lukevat vain vähän.

Itse pidän siitä, että kirja kuvaa afrikkalaista kulttuuria. Sitä, mihin päin Afrikkaa kirjan tapahtumat tarkemmin sijoittuvat, ei kirjassa mainita ja se on tietysti tylsää, mutta joka tapauksessa kirjan avulla on mahdollista kurkistaa oman elämänpiirin ulkopuolelle. Siitä ehdottomasti lisäpisteitä.

 

Pirkko-Liisa Perttula: Kummitusperhe kammoset

Sudenkuonon kesäkirja on juuri lukemaan oppineille lapsille suunnattu kiltti kauhutarina.

Kirja kertoo tokaluokkalaisen Mollan perheestä. He muuttavat uuteen taloon, jossa alkaa tapahtua kummia. Eikä Molla perheineen tietenkään osaa aavistaa, että talossa on salahuone, jossa asuu eräs toinen perhe, nimittäin kummitusperhe.

Tämänkin kirjan kieli on yksinkertaista ja oikeasti aloitteleville lukijoille sopivaa. Muuten kirja ei mielestäni ole kovin kummoinen. Tarina on korkeintaan keskenkertainen. Lisäksi mukana on välillä vähän vaikeaselkoisia kummitusvitsejä.

Sudenkuono lukee vielä sen verran hitaasti, että olen jäänyt miettimään, mahtaako hän itse lukiessaan vielä varsinaisesti nauttia kirjan tarinasta. Onneksi kirjassa viljellään kuitenkin paljon pieruhuumoria, sillä se ja kuvitukset yksinään tuntuvat pitävän Sudenkuonon lukuintoa yllä. Olenkin aikaisemmin ihmetellyt sitä, miksi lastenkirjoihin tungetaan mukaan niin paljon kakkajuttuja ja huonoakin huumoria. Tämän Sudenkuonon lukukokemuksen mukana olen ensimmäistä kertää kokenut, että siitä on myös hyötyä.

 

Piotr Socha: Mehiläinen

Karhuntassun kesäkirja on kerta kaikkiaan upea lasten tietokirja Mehiläinen. Kirja kertoo mehiläisistä niin monipuolisesti, että aikuistakin lukijaa ihan pyörryttää. Mukana on historiatietoa, kasvitietoa ja yksityiskohtaista tietoa mehiläistenhoidosta.

Kirja on Karhuntassulle ajankohtainen, sillä Kiikkuvan kirjapyllyn lasten isoäiti on juuri hankkinut itselleen ensimmäisen mehiläispesän. Kuulemma kirja onkin alun perin kunnianosoitus kirjailijan isälle, joka oli innokas mehiläistenhoitaja.

Karhuntassun kirjavalintaan vaikutti paljon myös äidin mielipide. En halua ostaa omaksi mitä tahansa lastenkirjoja, vaan yritän valikoida vain sellaisia, jotka todella kestävät monia lukukertoja.

Mehiläinen on ehdottomasti tällainen kirja. Harmillisesti vaan hyväkin lastenkirja alkaa kyllästyttää jatkuvan lukemisen myötä. Voi siis olla, että kesän lopussa tätäkin kirjaa on luettu jo ärsyyntymiseen asti.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »