Siirry sisältöön
Kiikkuva kirjapylly

Ekaluokkalaisen kirja-arvio

28.09.2019

Kiikkuvan kirjapyllyn perheen kuopus, ekaluokkalainen Karhuntassu, on kiinnostunut välimerkeistä. Lukutaidon myötä hänelle on vähitellen muodostunut käsitys lauseesta ja siitä, että lauseella on alku ja loppu.

”Kun lauseita laittaa peräkkäin, täytyy olla tarkkana, että ne eivät mene väärään järjestykseen”, Karhuntassu pohti eräänä päivänä.

Minusta kielellinen pohdinta lasten kanssa on ihanaa. Onneksi Kaisa Happonen ja Joonas Utti ovat tehneet kirjan nimeltä Piste. Siinä ääneen pääsee tuo monet lauseet päättävä pikkuinen pallura. Kirja käsittelee huikealla tavalla lauseen muodostumista ja sitä, kuinka kaikki tarinat koostuvat yksittäisistä lauseista. Se on täydellinen paketti lapselle, joka pohtii kielen yksityiskohtia.

Karhuntassu innostui Piste-kirjasta, kun hän kuuli siihen liittyvän kirjavinkkauksen kirjastossa. Sen jälkeen olemme lukeneet kirjan iltasaduksi jo monena iltana.

Tässä ekaluokkalaisen Karhuntassun kirja-arvio kirjasta Piste:

 

”Tämä kirja kertoo pisteestä, joka ei halua olla piste. Se ei halua enää kuunnella tarinoita, kun ne tarinat on sille ihan liian jännittäviä. Se haluaa itse kertoa, eikä se halua aina olla vaan siellä tarinan loppupäässä. Se piste ihan suuttuu. Se on aika samanlainen kuin minä. Minuakin suututtaa välillä ja minä haluan itse kertoa ja puhua.

Sitten se piste kertoo tarinan yhdestä koirasta. Siinä eräs koira menee ihan yksin lenkille ja joutuu vahingossa kuumailmapalloon ja sieltä lentokoneeseen ja sieltä avaruusrakettiin. Avaruusraketissa on sellainen nappi, jossa lukee, että älä ikinä ikinä ikinä ikinä ikinä ikinä paina tästä napista. Mutta se koira painaa kuonollaan sen napin pohjaan. Ja tietysti se sinkoutuu ihan täysiä avaruuteen.

Se piste on sitä mieltä, että sen koiran olisi kannattanut vain pysyä maankamaralla, mutta kun se tarina jatkuu, niin lopuksi se pistekin huomaa tykkäävänsä tarinoista.

Tässä kirjassa kaikki oli hyvää. Kaikki tämän kirjan kohdat oli minulle lempikohtia. Etenkin se kohta, jossa se piste on ihan raivona.

Suosittelen tätä kirjaa sellaisille lukijoille, jotka tykkää koirista ja pisteistä ja avaruusraketeista. Pitää myös osata lukea itse aika hyvin. Tai se riittää, että osaa lukea yhtä hyvin kuin minä. Ensimmäisellä kerralla äiti luki tämän kirjan minulle. Luin itse vain sanoja, mutta nyt minä muistan tästä tarinasta jo jotkut kohdat ihan ulkoa.

Tämä kirja ei ollut yhtään liian jännittävä. Hauskinta oli se, kun se koira luuli maapalloa semmoiseksi koiran palloksi.”

 

P.S. Lue myös viisivuotiaan Karhuntassun kirja-arvio

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »