Minulla ja lapsilla on takana viiden vuorokauden kylpyläloma. Olisin (ehkä hieman yllättäen) voinut olla pidempäänkin! Yllättäen siksi, että jännitin arjen rakenteiden puuttumista ja omaa nukkumistani – turhaan. Valmis ruoka, ohjelmatarjonta ja elo ilman työtä ja mitään kotitöitä maistuivat. Toisaalta, arjen askareetkin maistuvat nyt paremmalta pienen breikin jälkeen, ja lapsillapa vasta leikit luistavatkin täällä omissa oloissa, omilla leluilla.

Aloitin viimeksi kirjoittamaan lomasta, ja pohdin muun muassa kylpyläloman uhkia ja mahdollisuuksia 5-vuotiaiden kolmosten kanssa. Nyt jatkan vielä reissurepun purkamista. Heti kärkeen täytyy sanoa, että yksi ihanimmista asioista oli tietenkin yksi ihanimmista asioista, mitä vanhempi voi ylipäätään nähdä: lapset ystävystymässä uusiin kavereihin.

Voisi tylsäksikin sanoa

Useat eri aikuiset kehuivat loman aikana lapsiamme hyväkäytöksisiksi tai suorastaan ihmettelivät heidän mallikkaita käytöstapojaan. Syytä ei varsinaisesti kysytty, mutta aloinpa kuitenkin eräälle äidille analysoimaan. Kiteytettynä: arvelen heidän käyttäytyvän yleensä aika (normaalin lapsenomaisen elämöimisen ohessa) rauhallisesti, koska elämämme on yleensä aika rauhallista. Joku voisi tylsänäkin pitää. Kai se väistämättä jotenkin heijastuu lapsiin.

Hänen lapsensa olivat siis vasta alle vuoden ikäisiä.

Suurin osa monikkoloman osallistujista (lue: kaikki muut) olivat havaitakseni kaksosperheitä. Eräs pienten kaksosten äiti pohti, miten voin pärjätä yksin kolmosten kanssa. Oi, noita aikoja. Hänen lapsensa olivat siis vasta alle vuoden ikäisiä, eikä siinä kohtaa vielä mitenkään voi hahmottaa, miten paljon helpompaa neljän tai viiden vuoden päästä on – oli lapsia sitten kaksi tai kolme.

Toiset aiemmin, toiset myöhemmin

Todella monet perheet olivatkin lomalla meidän kolmosiamme paljon pienempien monikkolasten ja mahdollisten sisarusten kanssa. Kun katselin vauva- ja taaperoikästen hävitysten kauhistukselta näyttäviä ruokapöytiä, tuumasin tämän viiden ja puolen vuoden iän olevan meille hyvä ajankohta kylpylälomalle. Loma oli oikeasti lomailua, eikä tarvitse edes miettiä jäätiinkö plussan puolelle. Jossain toisessa perheessä se onnistuu aiemmin, meillä nyt.

Onneksi haimme reissua vasta nyt ja toisaalta juuri nyt, sillä tuettujen lomien rahoitus päättyy tämän vuoden lopussa. Surullista, koska tuki on varmasti mahdollistanut lomia todella monille lapsille ja perheille, jotka eivät sellaisista muuten pääsisi osallisiksi.

PS: Monikkojuttu: meidän lapsemme eivät tietenkään yhtään ihmetelleet kaksosten paljoutta. Enemmän hämmästyttivät isot, esimerkiksi 5-lapsiset perheet. ”Asutteko te oikeasti kaikki samassa talossa? Onko niitä kaikki vaikea hoitaa?” Ei kuulemma, lyhyen hiljaisuuden jälkeen, ollut äidin mielestä vaikeaa…