Mitä mietteitä koulumaailman lainmuutoksista?

Kysymyksiä koulumaailmaan vaikuttavista lainmuutoksista on kysytty meiltä ammattilaisilta paljon. Elokuussa 2025 tuli voimaan kaksi uutiskynnyksenkin ylittänyttä, koulumaailmaan liittyvää lakiuudistusta.

Kännyköiden käyttö koulussa

Perusopetuslaki (Finlex) velvoittaa kouluja linjaamaan kännyköiden käyttöä ja kieltämään käytön oppituntien aikana. Tämä lakimuutos tuli mielestäni melko nopeasti käytäntöön.

Koulun hallinnot eivät ole kaikista ketterimpiä yksiköitä tekemään sääntömuutoksia, mutta tässä menimme kuitenkin melko mallikkaasti maaliin. Lakia toteutetaan ympäri Suomea monella eri tavalla. Toisissa kouluissa älylaitteita ei saa käyttää koulupäivän aikana. Toisissa kouluissa kännykkää ei käytetä oppituntien aikana, mutta välitunneilla on mahdollisuus olla laitteella.

Oppimisen tuki

Toinen lakimuutos (Finlex) koskee kouluissa annettavaa oppimisen tukea. Koulumaailman haasteita ovat muun muassa poissaolot, koulusta poisjääminen, nuorten mielenterveyshaasteet ja kielellinen osaaminen. Opettajat ovat kokeneet palavereiden ja asiakirjojen kirjaamisen olevan työlästä ja aikaa vievää.

Uuden lain myötä vanhat rakenteet puretaan ja lähestymistapaa muutetaan. Kolmiportainen tuki puretaan. Uuden tuen muodon keskiössä on yhteisöllisyys, sekä tasa-arvoinen ja yhdenvertainen oppilas, joka saa opetusta omassa lähikoulussaan ja omassa ikäryhmässään. Tuki viedään oppilaan luokse, eikä oppilasta siirretä tuen luokse.

Joka päivä autamme lapsia luomaan minäkuvaa.

Oppimisjärjestelyt näkyviksi ja vahvoiksi

Opetushenkilöstöä on puhuttanut oppimisjärjestelyt, jotka tukevat oppimisen edellytyksiä. Uusi laki kääntää katseen vielä vahvemmin koko ryhmälle annettavaan tukeen luokassa, eli ryhmäkohtaiseen tukeen.

Olemme kouluissa luoneet kevään ja syksyn aikana käytänteitä ja tarkistuslistoja.  Ne tukevat luokassa oppilaita, joilla on oppimisen pulmia, käytöshaasteita, kielellisiä haasteita, tarkkaavaisuuden pulmaa tai hahmottamisen vaikeuksia.

Esimerkkeinä käytänteistä voisi nostaa esiin struktuurin näkyvämmäksi tekemisen, kuten istumajärjestykset, päivän kulun, kurssin tavoitteet, uusien sanojen listat ja aikataulutavoitteet. Nämä vaihtelevat ikä- ja ryhmäkohtaisesti, mutta kaikille yhteistä on rakenteiden vahvistaminen ja sen näkyväksi tekeminen.

Tukiopetus tuodaan myös vahvasti takaisin koulujen arkeen. Sitä voidaan antaa kielellisenä tukena oppilaille, joilla on haasteita opetuskielen kanssa, tai oppilaille, jotka tarvitsevat lisätukea opiskeltavassa asiassa. Tukiopetus tulisi antaa niin, ettei oppilaan koulupäivän pituus pitene.

Kunnilta lisäkoulutusta – valtiolta aikuiskoulutusta

Koulu on yhteiskunta pienoiskoossa. Oma opettajapolkuni on painottunut kasvatukseen ja pedagogiikkaan. Olen opiskellut kasvatustiedettä pääaineena ja erityispedagogiikkaa toisena aineena.  Erityisosaamistani on kasvattaminen, erilaisten oppijoiden tarpeiden tunnistamisen ja heidän tukemisensa opiskelussa. Palloilutaustani on lisäksi vahvistanut ryhmänhallintataitojani.

Opettajankoulutus ei mielestäni ole kauttaaltaan valmis lain muutokseen. Monen opettajan koulutustausta on oppiainelähtöinen. He ovat asiantuntijoita oman oppiaineensa asioissa, mutta eivät välttämättä ole saaneet riittävästi koulutusta kaikkeen siihen, mihin laki meitä kaikkia nyt velvoittaa. Moni opettaja kokeekin riittämättömyyttä luokkahuoneessa.

Kuntien on tarjottava opettajille lisäkoulutusta, ja valtion on mahdollistettava aikuiskoulutus. Opettajien on pysyttävä mukana muuttuvassa maailmassa, ja koulutus on tässä keskeisessä roolissa.

Koulun tehtävä on opettaa lukemaan ja laskemaan, sivistää ja kasvattaa yhteisön jäseniä. Kasvatamme yhteistyössä vanhempien, hoitotahojen ja sosiaalitoimen kanssa yhteiskuntaan sopeutuvia yksilöitä.

Erityisluokanopettajana teen paljon yhteistyötä eri verkostojen kanssa. On todella tärkeää, että kaikki lapsen kanssa toimivat tahot työskentelevät niin, että lapsi tai nuori on keskiössä.

Koulu ei yksin pysty ratkaisemaan poissaolojen juurisyitä. Koulun tehtävä ei ole hoitaa tai kuntouttaa oppilaita. Uusi tuen malli ei ratkaise hoidollisia tarpeita. Hallituksen tulee mahdollistaa nuorten hoitoon pääsy sivistysvaltion tason mukaisesti. Jos nuori ei voi hyvin, oppimisvalmiudet eivät nouse lisäämällä hänen tukiopetustaan.

Suomessa koulupolku on pitkä. Rakennetaan se jokaiselle mahdolliseksi kulkea.

Resurssit muutoksen toteuttamisessa

Millä resursseilla muutosta lähdettiin tekemään kouluissa? Koulujen budjetit koostuvat moninaisista tekijöistä. Budjetit näyttävät siltä, mitä päättäjät kulloinkin linjaavat.

Moni koulu on joutunut luopumaan tälle lukuvuodelle osasta henkilökunnastaan vähäisten taloudellisten resurssien vuoksi. Moni opettaja on siirretty uusiin tehtäviin.

Esimerkiksi, kun koronan tuoma hankerahoitus loppui, jouduimme omassa koulussani sen eteen, että oppilaaksiottoalueellamme vanhempien koulutustaso ja työssäkäyvyys olivat budjetin näkökulmasta liian korkeita, joten tarveperustainen rahoitus loppui. Myös oppimistulokset olivat koulussamme liian hyviä, jotta olisimme saaneet pitää budjettimme aiemman tason.

Opettajien työssäolovuodet vaikuttavat palkkakustannuksiin. Omassa koulussani on pätevä henkilöstö, joten henkilöstökulut ovat korkeammat kuin koulussa, jossa on epäpäteviä tai virkavuosiltaan nuorempia opettajia. Lähdimme siis lukuvuoteen suurentamalla oppilasryhmiä ja vähentämällä opettajien opetustunteja.

Suomessa on maailman parhaat opettajat

Olen kuitenkin luottavainen Suomen koulujärjestelmään. Meillä on maailman parhaat opettajat, ja päättäjillä on tahtotila vastata nuorten tarpeisiin.

Omassa koulussani on panostettu johtamistaitoihin. Olemme kehittäneet johtoryhmässä pitkäjänteisesti sekä johtamistaitoja että opettajakunnan osaamista lainmuutoksen tuomiin haasteisiin. Koulujen, alueiden ja kuntien suunnitelmallinen, keskusteleva ja osaava johtaminen on mielestäni isossa roolissa, jotta saamme laadukkaasti vietyä uudistuksen läpi koko Suomen.

Lakimuutos siis myllertää koulumaailmaa. Koulumaailmalla on kuitenkin tähänkin haasteeseen valtava määrä asiantuntijaosaamista ja ennestään tuttuja työkaluja viedä muutos läpi.

Tällä hetkellä kouluissa keskitytään ryhmäkohtaisen tuen antamiseen ja sekä oppilaskohtaisen tuen rakentamiseen, johon palaan myöhemmässä blogissani.  Siirtymävuoden aikana luodaan uusia toimintamalleja ja pohditaan, minkälainen tuki on tarpeen millekin ryhmälle ja yksilölle.

Jos lapsen tai nuoren saamassa tuessa mietityttää jokin asia, niin ota rohkeasti yhteyttä koulun henkilökuntaan. Kannustan kaikkia rakentavaan vuoropuheluun oman alueen toimijoiden kanssa.

-Koko kylä kasvattaa meidän yhteisiä lapsiamme-

1.8.2025 astui voimaan lakiuudistukset puhelittomista oppitunneista sekä iso oppimisen tuen uudistus.

Kolmiportainen tuki on poistunut. Uusi tuen malli vahvistaa ryhmään annettavaa ja tuotavaa tukea. Oppilaskohtainen tukipäätös on hallinnollinen päätös.