Yritykset eivät huomioi lapsen oikeuksia liiketoiminnassaan
Lapset ovat vahvasti läsnä yritysten arjessa, vaikka heitä näkeekin harvemmin juoksentelemassa toimistoissa tai tehdashalleissa. Siellä he kuitenkin ovat, esim. työntekijöiden perheenjäseninä, tuotteiden ja palveluiden kuluttajina ja tulevaisuuden työntekijöinä.
Helmikuussa julkaistusta Suomen Unicefin selvityksestä (pdf) käy ilmi, että valtaosa yrityksistä ei ymmärrä toimintansa vaikutuksia lapsiin tai ota huomioon lapsen oikeuksia liiketoiminnassaan. Tutkituista 52 suomalaisesta pörssiyrityksestä vain alle neljäsosa sitoutui kunnioittamaan täysin lapsen oikeuksia kaikissa toiminnoissaan.
Työkaluja lapsivaikutusten arviointiin kyllä löytyy. Yli kymmenen vuotta sitten laaditut liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet auttavat yrityksiä tunnistamaan alueita, joilla ne voivat ehkäistä liiketoimintansa haittoja lapsille ja luoda pysyviä parannuksia lasten elämään. Periaatteet on kirjattu Unicefin, YK:n ja Pelastakaa Lapset -järjestön yhteiseen kansainväliseen aloitteeseen ja löytyvät verkosta (unicef.fi).
Kymmenkohtaisessa luettelossa mainitaan mm. lapsityövoimasta kieltäytyminen, tuotteiden ja palvelujen – ml. digitaaliset palvelut – turvallisuuden varmistaminen sekä lapsen oikeuksia edistävä ja kunnioittava markkinointi. Lapsen oikeuksia tulee kunnioittaa myös ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä asioissa.
Työkaluja lapsivaikutusten arviointiin kyllä löytyy.
Tutkituista yrityksistä vain yksi – Telia – nimeää lapset nimenomaisesti sidosryhmäkseen. Sidos konkretisoituu mm. Telian lasten neuvontapaneelien (telia.fi) työssä: paneelit tekevät yhteistyötä lastenoikeusjärjestöjen ja koulujen kanssa seitsemässä maassa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Tavoitteena on lisätä teknologia-alan ja yhteiskunnan ymmärrystä lapsista verkkokansalaisina.
Elisa on edistänyt suomalaisten lasten digitaalisia taitoja jo kymmenen vuoden ajan Elisa Digikouluissaan (elisa.fi). Alussa painopiste oli koodauksen perusteissa, mutta vuodesta 2022 lähtien yritys on panostanut myös digitaaliseen turvallisuuteen. Elisan digioppia on saanut jo yli 2 000 suomalaislasta, jotka ovat iältään 10–12-vuotiaita.
Unicefin selvityksen painavimmassa osassa analysoidaan yritysten pyrkimyksiä turvata lapsen oikeudet tuotteiden globaaleissa toimitusketjuissa. Raportti on tältä osin melko masentavaa luettavaa.
Vain runsas kymmenesosa tutkituista yrityksistä vaatii toimittajien kunnioittavan lapsen oikeuksia ja perheystävällisiä käytäntöjä osana toimitussopimusta. Yhdellä pörssiyrityksellä ei ollut lainkaan ihmisoikeuksiin tai lasten oikeuksiin liittyviä vaatimuksia toimittajilleen.
Asteikon valoisassa päässä paistattelee Marimekko. Yhtiön hyvelista on pitkä: Marimekon toimittajilleen asettamat säännöt mm. kieltävät lapsityövoiman, tarjoavat erityissuojelua nuorille työntekijöille sekä varmistavat syrjimättömyyden ja turvallisuuden työntekijän raskauden aikana.
Sääntöjen noudattamista valvotaan mm. kolmannen osapuolen tarkastuksin ja Marimekon oman henkilökunnan tarkastuskäynnein.
PS
Tutustu Unicefin yritysvastuutyökaluihin (unicef.fi) ja mieti, miten Sinun työpaikallasi voidaan kunnioittaa lapsen oikeuksia paremmin.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)