Nuorten tekemät henkirikokset ovat synkistäneet ilmapiiriä
Mitä rauhallisempaa on, sitä paremmin hälytysäänet kuuluvat. Viime aikoina raportoidut nuorten tekemät henkirikokset ovat synkistäneet ilmapiiriä niin, että moni uskoo nuorison raaistuneen ja nuorisoväkivallan lisääntyneen rajusti. Tällaisiin päätelmiin törmää etenkin somekeskusteluissa.
Kuva on väärä, kertoo Haaste-lehden artikkeli. Pitkän aikavälin tarkasteluissa nuorten väkivaltarikokset ovat vähentyneet, ja sama koskee nuorisorikollisuutta yleensäkin.
Haaste-lehteä julkaisee oikeusministeriön yhteydessä toimiva Rikoksentorjuntaneuvosto (rikoksentorjunta.fi). Syyskuussa ilmestyneen artikkelin Onko nuorten tekemä väkivalta lisääntynyt? (rikoksentorjunta.fi) ovat kirjoittaneet tutkijat Karoliina Suonpää ja Markus Kaakinen.
Poliisi- tai tuomioistuintilastojen mukaan alaikäisten tekemät perusmuotoiset ja törkeät pahoinpitelyt ovat vähentyneet selvästi 2000-luvun aikana. Alaikäisten tekemien henkirikosten – tappojen, murhien ja surmien – määrä taas on niin pieni ja vuosittainen vaihtelu niin suurta, ettei trendikäyrän piirtäminen ole mahdollista.
Huoleen on kuitenkin syytä: positiivinen kehitys näyttää pysähtyneen viitisen vuotta sitten, ja etenkin perusmuotoisten pahoinpitelyjen määrä on viime aikoina kasvanut. Myös poliisin selvittämät ryöstöt ovat lisääntyneet selvästi: vuonna 2019 ryöstöistä epäiltyjä oli yli sata enemmän kuin edellisenä vuonna, ja kasvu jatkui seuraavana vuonna.
Asenteet väkivaltaa kohtaan ovat tiukentuneet.
Tutkijat muistuttavat, etteivät selvitettyjen rikosten määrään perustuvat tilastot kuvaa ainoastaan rikoskäyttäytymistä, vaan ne heijastavat myös sosiaalisen kontrollin muutosta.
Erilaiset lakimuutokset ja yleensäkin tiukentunut asenne väkivaltaa kohtaan saattavat lisätä tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrää, vaikkei tekojen määrä kasvaisikaan. Lakimuutoksista esimerkkinä lasten kanssa työskentelevien ilmoitusvelvollisuuden tiukentaminen.
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (helsinki.fi) on selvittänyt nuorten rikoskäyttäytymistä Nuorisorikollisuuskyselyillä (NRK) (helsinki.fi) säännöllisesti vuodesta 1995 alkaen. Aineistot perustuvat kansallisesti edustaviin koulukyselyihin, joiden perusjoukkona ovat yhdeksäsluokkalaiset nuoret.
NRK:n tuloksiin viitaten Suonpää ja Kaakinen arvioivat nuorten rikoskäyttäytymisen olevan edelleen harvinaista. Tuoreimmassa, vuonna 2020 tehdyssä kyselyssä 6 % nuorista kertoi kantaneensa asetta julkisella paikalla. 4 % kertoi osallistuneensa pahoinpitelyyn, ja 2 % varastaneensa uhkaamalla. Aseella kyselyssä tarkoitetaan ilmeisesti mitä tahansa esinettä, jota kantajalla on ollut tarkoitus käyttää aseena.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)