”Nuoria kuullaan muttei kuunnella”, sanoo Vihdissä kotiintuloajoista kiistellyt nuorisovaltuutettu
Kaikki kunnan palvelut liittyvät jotenkin nuoriin, Vihdin nuorisovaltuuston eli nuvan puheenjohtaja Andreas Dimitriou, 18, sanoo.
– Nuva on olemassa, koska lapset ja nuoret ovat heikommassa asemassa kuin työikäiset. Siksi meidät on otettava päätöksissä huomioon. Me olemme sitä paitsi kunnan palveluiden suurimpia käyttäjäryhmiä. On järkevää kysyä meiltä, miten palveluita pitäisi kehittää.
Vihdin nuorisovaltuusto nousi valtakunnalliseksi uutiseksi talvella, kun kuntapäättäjät keskustelivat pitäisikö perheille suosittaa lasten ja nuorten kotiintuloaikaa.
Dimitriou toi valtuustopuheenvuorossaan esiin nuvan vastustuksen. Kotiintuloaika oli ristiriidassa nuorisotalon aukioloaikojen kanssa. Myös nuorten harrastusmenot osuvat usein iltoihin. Nuvan ja kunnan kyselyyn vastanneiden nuorten mielestä suosituksilla ei olisi vaikutusta nuorten arkeen.
– Meitä myös ärsytti aloitteen asenne, jossa nuorten liikkumista ja kokoontumista kaupungilla pidettiin ongelmallisena.
Andreas Dimitriou haki nuorisovaltuutetuksi nuoriso-ohjaajan kannustamana. Yksi onnistuminen valtuutettuna on kynien ja paperikirjojen puolustaminen.
Nuorisovaltuutetut tekivät humoristisen Tiktok-videon, jossa he kertoivat joutuneensa lopettamaan nuva-kokouksen etuajassa, koska kotiintuloajat rajoittivat heitä. Video sai yli 100 000 näyttökertaa.
Kunnon vastausta kritiikkiin ei silti saatu, Dimitriou sanoo. Liikkumissuositukset hyväksyttiin Vihdin valtuustossa helmikuussa.
– Meitä otti päähän. Tapaus on esimerkki siitä, että meitä kuullaan, mutta se ei juuri koskaan johda muutokseen.
Dimitriou on realisti: vaikuttaminen on vaikeaa ja epäonnistumiset on nieltävä.
– Tehtävämme on pitää nuorten puolta, mutta kunnassa katsotaan isoa kokonaisuutta. Tuomme esiin nuorten näkökulmia ja toivomme, että niitä otetaan huomioon. Pyrimme aina esittämään parannusehdotuksia asioihin, joista emme ole samaa mieltä.
Onnistumisiakin on tullut. Nuva kritisoi digilaitteiden yleistymisestä opetuksessa ja peräänkuulutti kynän, paperikirjojen ja vihkojen tärkeyttä oppimisessa.
– Sittemmin sivistyslautakunta teki periaatepäätöksen, että kunnan lapsimäärän vähentyessä rahoitus kouluille ei vähene samassa tahdissa vaan rahaa jää opetuksen laadun parantamiseen.
Nuvan aloite skeittihallista vakuutti kuntapäättäjät käynnistämään selvityksen rahoitusta varten. Myös moni kuntalainen innostui ja tarjosi apuaan.
”Meitä ärsytti aloitteen asenne, jossa nuorten liikkumista ja kokoontumista kaupungilla pidettiin ongelmallisena.”
Nuorisovaltuusto on kuntalaissa säädetty poliittisesti sitoutumaton vaikuttajaryhmä, joka koostuu 13–20-ikäisistä nuorista. Se ottaa kantaa nuoria koskeviin asioihin ja tuo kannat kuntapäättäjien tietoon.
Dimitriou haki nuorisovaltuutetuksi yläkoululaisena nuorisotalon ohjaajan kannustuksesta. Dimitriou on ollut Vihdin nuvan jäsen kuusi vuotta. Hänestä on tullut myös hyvinvointialueen nuorisovaltuuston puheenjohtaja.
Toukokuussa Dimitriou valmistui ylioppilaaksi ja nuvapesti päättyy tähän syksyyn. Tammikuussa hän aloittaa armeijan.
Dimitriou haluaisi yliopistoon opiskelemaan hallintotiedettä. Ilman nuorisovaltuutetun kokemusta hän tuskin olisi valinnut juuri tätä oppiainetta, josta suunnataan usein kunta-alalle.
– Haluan töihin, jossa saa aikaan muutosta. Kunnissa ja hyvinvointialueilla sitä tehdään.
Dimitriouta on pyydelty puolueiden toimintaan. Nuvan aikana hän on kuitenkin pitänyt pesäeron puolueisiin.
– Olen kyllä kiinnostunut puoluepoliittisesta vaikuttamisesta, onhan minulla siihen hyvä pohja nuvasta.
Nuva kritisoi digilaitteiden yleistymisestä opetuksessa ja peräänkuulutti kynän, paperikirjojen ja vihkojen tärkeyttä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä julkaistun raportin mukaan nuorten tulevaisuudenusko horjuu. Ratkaisuksi tarjotaan esimerkiksi nuorten vaikutusmahdollisuuksien, aidon kuulemisen ja osallisuuden lisäämistä.
Dimitriou ajattelee, että jos nuori on valmis toimimaan ja tutustumaan uusiin asioihin, on mahdollista päästä asemaan, jossa voi vaikuttaa. Hän lisää, ettei nuoren tulevaisuususko riipu usein vaikuttamisen mahdollisuuksista vaan siitä, saako opiskelupaikan tai kesätöitä.
– Osallisuudellakin on rooli, että nuoret saadaan osaksi yhteisöä. Kun ihmiset pääsevät yhteisöön mukaan, he eivät jää yksin.
